Terminator - tuhoaja | The Terminator (1984) - arvostelu



Ohjaus: James Cameron
Pääosissa: Arnold Schwarzenegger, Michael Biehn,
Linda Hamilton, Paul Winfield, Lance Herniksen,
Rick Rossovich, Bess Motta, Earl Boen
Genre: Kauhu, Scifi, Toiminta
Kesto: 1 tunti 47 minuuttia

Kun puhutaan kahdeksankymmentäluvun viihdyttävimmistä ja muistettavimmista elokuvista, kuka tahansa pystyy sanomaan vähintään kymmenen elokuvaa, jotka ovat jollain tavalla vaikuttaneet elokuvateollisuuteen ja toimineet lukuisten uusien elokuvan tekijöiden inspiraation lähteinä. Tuo aikakausi on niin rikas ja monipuolinen sisällöltään, että sitä mielletään ehkä yhdeksi, ellei kaikista parhaimmaksi ajaksi elokuville, eikä syyttä. Vaikka itse aloitinkin tosissani katsomaan ja analysoimaan elokuvia vasta hiljattain, muistan kuin eilisen päivän katsoneeni nuroempana tuon aikakauden elokuvia jatkuvasti uudestaan ja uudestaan väsymättä niihin ollenkaan.

Vaikka tällä kertaa käsiteltävä elokuva ei ollutkaan yksi näistä jatkuvista uusintakatsastuksistani, muistan katsoneeni sen ensimmäistä kertaa pelokkaana, mutta haltioissani sen tuottamista lukuisista tunteista. Terminator - tuhoaja ei missään nimessä ollut sellainen elokuva, joka olisi nuoruudessani herättänyt paljon kiinnostusta ja innostusta ennakkoon, mutta skeptisyydessäni katsottuani sen, tuntui kuin olisin pienenä poikana löytänyt karkkiputiikistani uuden lempitikkarini. Olin siis erittäin innostunut näkemään uudestaan, kuinka tämä elokuva toimisi kokeneemman elokuvan katsojan näkökulmasta.


Linda Hamiltonin esittämä Sarah Connor on nuori tarjoilija paikallisessa kuppilassa, joka saa yllätyksekseen oppia, että hänen elämänsä kulku vaikuttaisi koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Eräänä päivänä hänen peräänsä lähetetään kuolettava ja pysäyttämätön mies tulevaisuudesta, joka pyrkii eliminoimaan hänet ja toinen, joka yrittää vastapainona estää tämän operaation onnistumisen, estääkseen tämän historiallisesti katastrofaalisen käänteen tapahtumista. Onnistuuko tietämätön Sarah selviytymään uhkaavasta tilanteesta, kun hän saa tietää hänen perässään olevan miehen olevan aivan muuta, kun mitä voisi edes kuvitella?

Teoksen alussa alustetaan hiukan asetelman rippeitä ja syvempää mytologiaa, jotka tulevat olemaan sitten hyvin tärkeässä osassa elokuvaa myöhemmässä vaiheessa. Se myös antaa hieman selkeämmän kuvan siitä, mitä tulevaisuus pitäisi sisällään, mutta emme osaa kuitenkaan vielä siinä vaiheessa sanoa, että kuuluuko se kuitenkaan käsiteltävän tarinan kulkuun vai onko se vain vaihtoehtoinen aikajana tilanteen eskaloiduttua. Se saa heti alusta asti elokuvan mittakaavan tuntumaan paljon isommalta ja panokset korkeammalta, kuin mitä elokuvan käsiteltävä asetelma tulisi pitämään sisällään.


Elokuvassa pyritään hyvin suoraviivaisesti ja nopeasti alustaa käsiteltävät hahmot, mutta hyvin epäordinaarisesti ja jopa jossain määrin odottamattomasti aloitamme varsinaisen jahtaajan paljastuksesta, mikä asettaa heti jännityksen kohdilleen. Yksi toisensa jälkeen saamme hahmomme linjaan ja heidän alustuksensa tuntuvat erittäin luontevilta ja mukaansatempaavilta. Kysymyksiä alkaa katsojan näkökulmasta satelemaan runsaasti ja alamme olemaan hyvin investoituneita itse konseptiin odottaessamme vastauksia innolla.

Tarinankerronta on mukaansatempaavaa ja pitää ehdottomasti katsojan kiinnostuksen vakuuttavasti yllä pitkin kestoaan. Tarina muuttuu kiehtovan fantastisesti suht tavallisesta sarjamurhaaja-asetelmasta todelliseksi selviytymistaisteluksi, kun meille paljastuu, että tulevaisuudesta lähetetty määrätietoinen ja selkeän motiivin omaava vaarallinen mies, onkin jotain paljon erityislaatuisempaa ja tuhoisampaa, kuin mitä kukaan tapahtuma-aikaan elävä ihminen pystyisi edes kuvittelemaan villeimmissä unissaan - tai tässä tapauksessa painajaisissaan.


Elokuvassa on myös kiinnostava rikostutkintapuoli, joka ensimmäisen kolmanneksen aikana ajaa tarinaa eteenpäin ja avaa tapahtumien eriskummallisia sattumia ja sen saloja. Pala palalta saamme tietoomme yhä enemmän ja enemmän yksityiskohtia, jotka avaavat tätä massiivista mytologiaa paljon selvemmäksi kokonaisuudeksi. Tunnemme jännityksen jatkuvasti rakentuvan ja nousevan kohtaus kohtaukselta, kun seuraamme tämän kuolettavan vaarallisen tilanteen lähestymistä ja eskaloitumista välttämätöntä määränpäätään kohti.

Emme vielä ensimmäisen kolmanneksen aikana pysty suoraan sanomaan, että mistä syystä tämä armoton tappaja tekee mitä tekee, mutta alamme pikkuhiljaa ymmärtämään, että tällä täysin tietämättömällä naisella on paljon suurempi rooli tulevaisuudessa, kuin miltä päällepäin näyttäisi aluksi olevan. Skeptisen Sarahin tilanteeseen havahtuminen on osuva ja erittäin vakuuttavasti kehitetty käänne tarinassa, joka pistää elokuvan aivan uudelle tasolle mukaansatempaavan vauhtinsa suhteen. Hänen kasvunsa viattomasta naisesta kovaksi ja voimaantuneeksi taistelijaksi on käsittämättömän upeaa seurattavaa, sillä hänen tarinakaarensa ja kehityksensä on niin massiivinen suuri elokuvan aikana.


Elokuva muistuttaa pelottavankin paljon slasher-kauhua. Kuten esimerkiksi vaikka Alfred Hitchcockin Psykossa tai John Carpenterin Halloweenissa, Terminator - tuhoajassakin teurastajana toimii ilmeetön, epäinhimillinen ja tässä tapauksessa käytännössä kuolematon murhaaja, joka yrittää kaikin tavoin murhata avuttomalta tuntuvan naispäähenkilömme. Elokuvassa painotetaan jatkuvasti murhaajamiehen pysäyttämättömyyttä ja armottomuutta, mutta ajoittain hän ei vaan tunnu viimeistelevän tehtäväänsä loppuun, vaikka tilaisuus olisikin monesti aivan nenän edessä. Ajoittain tämä mies myös tekee jokseenkin outojakin ratkaisuja jahtinsa aikana, jotka pitävät huolen siitä, että elokuva ei päättyisi heti kättelyssä.

Onneksi tarinan loppupuolella tämä seikka käännetään päälaelleen ja saadaan uhkailuille, sekä huhuille vastinetta, sillä siinä vaiheessa murhaaja istuutuu juuri siihen kuoreen, mitä hahmot ovat elokuvan aikana hänelle rakentaneet ja visualisoineet. Eroten monista kaavamaisista ja standardiksi muuttuneista slasher-elokuvista, tämä teos osaa sekoittaa myös vakuuttavasti erilaisia lajityyppejä toisiinsa samalla pitäen selkeän kauhupainoitteisuutensa yllä pitkin kestoaan. Se on myös vakuuttavaa nähdä, ettei yksikään muutos vaikuta kokonaiskuvaan negatiivisesti, vaan pikemminkin kukkii yhtenäisenä harmoniana - kompaktina kokonaisuutena.


Elokuvan tekninen puoli on suurimmaksi osaksi hyvin vakuuttavaa, vaikka muutamissa tapauksissa aika onkin kohdellut kaltoin. Leikkaukset ovat erittäin omaperäisiä ja ajoittain tarkoituksella harhaanjohtavia. Ne pitävät hyvin huolen siitä, ettei jännitys karkaisi missään vaiheesssa hyppysistä, vaan päinvastoin jatkaisi rakentumistaan ja kehittymistään. Efektit ovat aikalailla ailahtelevia luonteeltaan. Kun käytetään paljon käytännön efektejä, jotka toimivat näytöllä moitteettomasti ja näyttävät uskottavilta, on hyvin merkillistä, että jotkut niistä eivät vain yksinkertaisesti ole kestäneet aikaa yhtään ja näyttävät enemmänkin äärimmäisen halvoilta.

Terminator - tuhoaja on muutamia yksityiskohtia ja ratkaisuja vaille täydellinen kauhuelokuva, joka tempaa mukaansa mielettömän jännittävällä ja viihdyttävällä olemuksellaan, sekä tuo toiminnallaan ja scifi-painoitteisuudellaan hyvin omaperäisen ja vaikuttavan kokonaisuuden. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että elokuva ansaitsee paikkansa historiassa yhtenä kaikkien aikojen parhaimpana kauhuelokuvana, vaikka onkin laaja ja oiva sekoitus monenlaisia lajityyppejä. Mielestäni jokaikisen itseään kunnioittavan elokuvarakastajan kuuluisi nähdä tämä teos, sillä tällä elokuvalla on niin paljon tarjottavanaan sekä viihteensä, että tarinansa puolesta. Mieletön kokonaisuus!


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 20.10.2019
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit