Ohjaus: Sam Mendes
Pääosissa: Dean-Charles Chapman, George MacKay,
Daniel Mays, Colin Firth, Andrew Scott, Pip Carter,
Benedict Cumberbatch, Andy Apollo
Genre: Draama, Sota
Kesto: 1 tunti 59 minuuttia
Kun puhutaan sodista, niin hyvin useasti mieleen juolahtaa ensimmäisenä mieleen toinen maailmansota, joka pitää sisällään kaikkein muistettavimpia historiallisia hetkiä, kuin myös henkilöitä. Ensimmäisen maailmansodan tapahtumat saattavat monille olla hieman tuntemattomampia ja elokuvan muodossa ei välttämättä tule montaakaan teosta mieleen, jotka olisivat kahlinneet suurta yleisöä lippuluukuilla. Nyt oli kuitenkin vihdoin aika muuttaa tämä vääryys...
Ei ainoastaan, että Taistelulähetit - 1917 pitää sisällään erittäin lahjakkaita elokuvan tekijöitä ohjaaja Sam Mendesistä kuvaajaan Roger Deakinsiin, mutta näyttelijätkin ovat erittäin laadukkaita paperilla. Teosta on mainostettu ''yhden oton'' elokuvaksi, koska se näyttää olevan kuvattu yhdellä pitkällä jatkuvalla otolla, mikä on ajatuksenkin tasolla eriittäin vaikea tehtävä teknisestä näkökulmasta katsottuna. Jos itse aihe ei välttämättä kiinnostakaan, tekninen suorittaminen varmasti pistää jokaisen katsojan kyllä harkitsemaan tämän elokuvan katsomista, mutta itse toivon siltä myös sisältöä.
Elokuva seuraa kahta ensimmäisen maailmansodan brittiläistä korpraalisotilasta Blakea ja Schofieldiä, jotka eräänä päivänä lähetetään hyvin vaaralliseen ja teoreettisesti mahdottomaan viestintäoperaatioon estämään ensimmäisen sotilasaallon vierimisen veriseen kohtaloonsa. Seuraamme ja hengitämme heidän vaarallista, sekä tapahtumarikasta matkaansa vihollislinjan läpi, joka on täynnä suuria yllätyksiä ja käänteitä. Kun omat rakkaat ovat uhan alla, onko mahdotonkin mahdollista?
Hahmojen alustaminen on hyvin hienovaraista ja luontevaa kaiken kaikkiaan. Emme käsittele heitä perusteellisesti menneisyyden kautta tai laiskan ja ennalta-arvattavan keskustelun voimin, vaan opimme hahmoista yhä enemmän ja enemmän mitä pidemmälle tarinassa etenemme uhan vaaniessa jatkuvasti kulman takana. Kauan siinä ei mene, kun pääsemme vihdoin varsinaiseen operaatioon käsiksi aavemaisen ilmapiirin keskelle.
Dean-Charles Chapmanin esittämällä Blakella on erittäin uskottava ja vahva motiivi suorittaa tämä vaarallinen tehtävä, sillä tämän veljen päivät ovat käytännössä sinetöidyt, jos perääntymismääräystä ei viedä perille ajoissa. George MacKayn esittämä Schofield ei aluksi vaikuta todellakaan innostuvan tästä salaisesta pienestä sivuprojektista, johon Blake hänet vetää kiireessä mukaan, mutta lopulta hyväksyy sen siitä huolimatta auttaakseen ystäväänsä hädässä.
Rakastan kuinka syväluotaaviksi hahmot muuttuvat elokuvan aikana, kun seuraamme heidän matkaansa vihollislinjan läpi maanläheisestä visuaalisesta näkökulmasta katsottuna. Dialogi tuntuu ensiminuuteilta asti hyvin autenttiselta ja uskottavalta. Ei ainoastaan, että tunnumme investoituvan sen avustuksella itse hahmoihin, mutta heidän ystävyytensä välittyy efektiivisesti näytön läpi katsojan pureskeltavaksi. He myös reagoivat tapahtuviin asioihin, kuten sitä uskoisi itsekin reagoivan samoissa saappaissa. Tämän vuoksi samaistuminen heihin on erittäin helppoa alusta asti.
Hyvin nopeasti elokuva vaihtaa tunnelmaansa astetta vakavemmaksi pienen hienovaraisen alustuksen jälkeen. Tämä operaatio tulee täysin puskista näille korpraalisotilaille, mihin voimme katsojina myös samaistua, siillä emme tunnu itsekään olevan vielä täysin valmiita siihen. Vaikka Blaken päättäväisyyttä ajaa hänen veljensä mahdollinen kuolema, hänen itsevarmuutensa alta huokuu uskottava pelko ja epätoivo tuntemattomasta tulevasta, joka valtaa hänetkin mukaansa Schofieldin ollessa jo valmiiksi empivä tehtävän suhteen.
Vaikka tarina onkin hyvin yksinkertainen paperilla, sen toteutus näytöllä on aivan ylivertainen. Se on hermoja raastava, kutkuttavan kaunis ja erittäin aavemainen tarina menetyksestä ja päättäväisyydestä, joka saa kenet tahansa ihmisen tekemään asioita, joita emme koskaan uskoneet alkuunkaan olevan edes mahdollisia. Yllättävät ratkaisut ja juonenkäänteet kääntävät oletetun asetelman täsyin päälaelleen ja pistävät hahmot hyvin toivottomaan paikkaan tulevaisuutensa puolesta.
Sotatanner on kuvattu hyvin todenmukaisella tavalla ja turvaton tunnelma välittyy vakuuttavasti näytön toiselle puolelle katsojan koettavaksi. Emme ainoastaan tunnu katsojina olevan jatkuvasti massiivisen suurennuslasin alla, mutta meistä tuntuu myös siltä ettei onnellista loppua olisi näkyvissä edes lähimaillakaan. Alusta asti katsojille syötetään ajatus siitä, että operaatio on uskottavasti vain kuolettavampaa ja riskialttiimpaa toiveunta kuin missään määrin mahdollista todellisuutta, vaikka toivommekin kaksikon selviävän perille asti viimeistelläkseen tehtävänsä.
Blade Runner 2049:sta ja Sicariosta tunnettu kuvaaja Roger Deakins säväyttää jälleen visuaalisella silmällään ja mittavalla kokemuksellaan. Hänen kuvauksensa tässä elokuvassa on niin laadukasta ja miellyttävää seurattavaa, että sillä tuntuu olevan jälleen kerran aivan oma olemuksensa, joka kertoo aivan omanlaisen näkemyksensä käsiteltävästä aiheesta itse tarinan sivussa. Ei ainoastaan, että tämä visuaalinen visionääri tuntuu onnistuvan kutkuttavan tunnelman vangitsemisessa omalla kameratyöskentelyllään, mutta tietyn sortin toivottomuus ja turvattomuus paistaa läpi sotilaiden hiekkaisten ja arpeutuneiden kasvojen.
Erinomaisen visuaalisen ilmeen lisäksi ja täytteeksi Vihreästä mailista ja Skyfallista tuttu säveltäjä Thomas Newman onnistuu luomaan hyvin kutkuttavat ja tunnelmalliset musiikkiraidat elokuvan käyttöön. Ne syventävät täydellisesti sillä hetkellä käsiteltäviä tapahtumia emotionaalisella tasolla ja imaisevat katsojan tähän upeaan matkaan mukaan moitteettomalla tavalla. Tunnumme lopulta jopa itse olevan kaksikon mukana taistelutantereella suorittamassa tehtävää.
Ohjaaja Sam Mendes antaa sekä tarinalleen, että tunnelmalleen tilaa ja aikaa hengittää rauhassa ja se, jos mikä, tekee kokonaisuudesta niin efektiivisen ja syväluotaavan teatterikokemuksen kaiken kaikkiaan. Kuten ylempänä mainitsinkin elokuva on mestarillista koettavaa ja se ansaitsee suuren näytön täydellisen kokemuksen takaamiseksi. Taistelulähetit - 1917 ei ainoastaan näytä, vaan pistää katsojan itse hengittämään jännitysnäytelmäänsä korpraalisotilaiden silmin. Se ei myöskään anna armoa tai seuraa mitään ennalta-arvattavaa kaavaa, vaan yrittää kertoa tarinansa täysin uniikista näkökulmasta katsottuna. Tämä oli ehdottomasti yksi tunnelmallisimmista teatterikäynneistä hetkeen.
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti