The Handmaiden | 아가씨 (2016) - arvostelu

Ohjaus: Park Chan-wook

Pääosissa: Kim Min-hee, Kim Tae-ri, Ha Jung-woo, Cho Jin-woong,
Kim Hae-sook, Moon So-ri, Lee Yong-nyeo, Lee Dong-hwi, Jo Eun-hyung,
Rina Takagi, Han Ha-na, Jeong Ha-dam, Choi Byung-mo

Genre: Romantiikka, Jännitys, Draama

Kesto: 2 tuntia 25 minuuttia

Mestarillisen Parasiten ja loistavan Jäähyväiset-elokuvan jälkeen kiinnostus aasialaisia elokuvia kohtaan nousi huimasti. Aloin heti edellämainittujen elokuvien näkemisen jälkeen selailemaan lisää potentiaalisia vaihtoehtoja katsottavaksi ja keräämään ehdotuksia muilta tulevia arvosteluita varten. Yllättäen eteeni tupsahti Park Chan-wookin ohjaama The Handmaiden, josta en ollut aiemmin kuullutkaan, mutta joka keräsi kuitenkin paljon ylistystä ja arvostusta maailmanlaajuisella säteellä.

Päätin ottaa sen nyt sitten pitkältä listaltani katsastuksen kohteeksi. En tiennyt elokuvasta mitään ennakkoon, joten oli kiinnostavaa nähdä, mitä tämä sokkokatsastus pitäisi sisällään. Sen ainakin pystyn sanomaan, ettei yksikään aasialaistaustainen elokuva ole vielä pettänyt minua, vaikka heikompiakin suorituksia on kyllä nähty viime vuosien varrella. Kysymys kuuluu: onko The Handmaiden massiivisen ylistyksensä ansainnut?

1930-luvun Koreassa nuori nainen Sook-Hee palkataan palvelijattareksi japanilaiselle perijättärelle Hidekolle, joka elää eristäytynyttä elämäänsä maaseudulla määräilevän setänsä kanssa. Palvelijatar on kuitenkin salaisuus. Hän on taskuvaras, jonka huijari Fujiwara houkuttelee mukaansa erityislaatuista tehtävää varten. Mies esittää japanilaista kreiviä ja pyrkii vietellä perijättären, ryöstämään hänet hänen omaisuudestaan ja lukitsemaan tämän mielisairaalaan. Suunnitelma menee aluksi kuten pitääkin, mutta Sook-He löytää pian yllättäviä tuntemuksia itsestään tehtävän aikana, jotka saattavat vaikeuttaa tehtävän onnistumista ja varakkaan tulevaisuuden saavuttamista.

The Handmaiden on hyvin kiehtova tapaus kaiken kaikkiaan. Sanotaanko nyt näin, että Yhdysvalloissa tehtyjen elokuvien traditionaalinen tapa on selkeästi alkanut väsyttämään monia katsojia toistuvalla luonteellaan, minkä vuoksi he turvautuvatkin hakemaan omaperäistä ja uniikkia viihdykettä muualta maailmasta. Ymmärrän sen täysin, mutta itse en onneksi ole saanut tarpeekseni länsimaisesta tuotannosta, vaikka se ajoittain osaakin turhauttaa pahanpäiväisesti.

Itselleni tämä pyhiinvaellus aasialaisen tuotannon pariin on lähtenyt puhtaasta intohimosta ja jatkuvasta uteliaisuudesta, joiden avulla olen pystynyt nopeasti avartamaan elokuvien maailmaa itselleni täyteläisemmäksi ja miellyttävämmäksi. Nyt onkin paljon vapauttavampi olo, kun pystyy ja haluaa katsoa elokuvia laidasta laitaan vailla turhanpäiväisiä oletuksia. The Handmaiden on oiva esimerkki siitä, että vaikka elokuva ei vaikuttaisikaan olevan itselleen tarkoitettu aluksi, se voi säväyttää monin tavoin siitäkin huolimatta, jos sitä lähtee katsomaan avoimin mielin ja asenteella.

Elokuva alustaa asetelmansa hyvin reippaalla ja mukaansatempaavalla otteella, avaten samalla hienosti historiallisen ajan primitiivisiä tapoja ja tottumuksia hienovaraisien yksityiskohtien avustuksella. Tarina kerrotaan aluksi Kim Tae-rin esittämän nuoren palvelijattaren Sook-Hen näkökulmasta katsottuna ja pääsemmekin siinä samalla uppoutumaan vakuuttavasti tämän ajatuksien ja tuntemuksien ytimeen jopa hyvin henkilökohtaisella tasolla. Hän pohdiskelee eriskummallisia tapahtumia ja omia suorasanaisia ajatuksiaan elokuvan aikana, mikä tuo hahmoon mukavasti lisää syvyyttä ja samaistuttavia piirteitä.

Emme ainoastaan pysty investoitumaan naisen mahtipontiseen luonteeseen ja persoonallisuuteen, mutta pystymme yllättäen jollain tasolla itsekin astumaan samoihin saappaisiin, kun mietitään omaa hypoteettista näkökulmaa tähän asetelmaan. Vaikka toki sukupuolipolitiikka onkin ollut menneisyydessä hyvin dominoivaa, pystyin samaistumaan henkisellä tasolla Sook-Hen koettelemuksiin ja ajattelumaailmaan, vaikka mies itse olenkin. Mitä tekisin tässä tilanteessa? Miltä minusta saattaisi tuntua tässä tilanteessa? Näihin kysymyksiin itsekin mietin vastauksia kuumeisesti tapahtumien eskaloituessa pidemmälle.

Hurjan palkkion sisältävä tehtävä saa nuoren palvelijattaren innostumaan tulevasta potentiaalisesta elämästään, mutta pian hän huomaakin, ettei tämä huijaus olekaan niin helppo toteuttaa, kun mitä aluksi ehkä oletettiinkin. Rahallista turvaa ja vapautta havitteleva nainen tekee kaikkensa saavuttaakseen määränpäänsä, mutta tehtävän epätavanomainen luonne yllättää hänet täysin, minkä vuoksi hän joutuukin muuntautumaan tilanteen vaatimalla tavalla selvitäkseen vaarallisesta leikistä ehjin nahoin.

Vaikka aluksi elokuva vaikuttaisikin ihan traditionaaliselta tarinalta, ensimmäisen yllättävän juonenkäänteen jälkeen tilanne lähtee etenemään aivan mielipuolisille poluille. Ohjaaja Park Chan-wook koettelee katsojaansa hyvin monitasoisella ja harhaanjohtavalla tarinankerrontatyylillään ja pistää tämän oikeasti pohtimaan tapahtumia syvällisemmin. Tarina on jaettu kolmeen osaan, jotka käsittelevät käytännössä samoja tapahtumia eri näkökulmista katsottuna. Ensimmäiset kaksi osaa täydentävät toisiaan käsitellen täysin samaa asetelmaa kahdesta eri näkökulmasta katsottuna, kun taas kolmas keskittyy molempien tarinakaarien yhteiseen eskaloimiseen.

Elokuvassa on hyvin mukaansatempaava ja omaperäinen tunnelma, joka säväyttää aavemaisella mysteerisyydellään ja korkeatasoisella muuntautumiskyvyllään. Se ei seuraa tavanomaisia genren koukeroita, vaan rikkoo rajoja yhdistellessään niitä jatkuvasti keskenään, mikä muodostaa kyllä mielettömän huikean elokuvakokemuksen. Teknisesti elokuva on aivan tajuttoman upeaa seurattavaa. Ei ainoastaan, että ohjaaja onnistuu moitteettomasti pitämään monitasoisen ja omaperäisen tarinansa kontrollissa, mutta visuaalisesti se on hyvin monipuolinen ja rohkea tapaus kaiken kaikkiaan.

Kuvaus on hyvin aistikasta ja lumoavaa, eikä avara värimaailmakaan todellakaan haittaa - pikemminkin tehostaa kokonaisuutta entisestään. Tarina uskaltaa mennä pää edellä vaativien aiheiden ja hyvin seksualisoidun materiaalin äärelle, mutta muistaa myös välillä ottaa rennomminkin komediapainoitteisten kohtausten avustuksella. Hahmoista pystyy välittämään täysillä ja näkökulmien vaihteleminen tekee heistä kaikista poikkeuksellisesti yhtä tärkeitä paloja tässä massiivisessa ja monimutkaisessa palapelissä.

The Handmaiden on hyvin laadukas ja värikäs elokuvakokemus kaiken kaikkiaan. Elokuva on jopa yllättävänkin kekseliäs ja neuvokas valintojensa suhteen, eikä hätkähdä suurempiakaan tarinankerronnallisia haasteita, joita se innovatiivisen tyylinsä vuoksi joutuu jatkuvasti murtamaan tieltään. Pyhiinvaellukseni Aasian maille on tähän mennessä edelleenkin ollut lähestulkoon täydellinen kokemus, eikä se lopeta positiivista yllättämistä vieläkään, vaikka nähtyjä elokuviakin on kertynyt jo liuta määrä ajan saatossa. Aasian matkani jatkuu varmasti ja vaihtoehtoja on paljon valittavaksi, mutta sen voin kyllä varmuudella sanoa, ettei se todellakaan pysähdy vielä hetkeen.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 29.7.2020
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com