Mank (2020) - arvostelu

 

Ohjaus: David Fincher

Pääosissa: Gary Oldman, Amanda Seyfried, Lily Collins,

Tom Pelphrey, Arliss Howard, Tuppence Middleton, Monika Gossmann,

Joseph Cross, Sam Troughton, Toby Leonard Moore, Tom Burke

Genre: Elämäkerta, Komedia, Draama

Kesto: 2 tuntia 11 minuuttia

Seuraavaksi otammekin käsittelyymme uunituoreen Netflix-alkuperäiselokuvan, jota on ylistetty maailmalla maasta taivaisiin. Mank on David Fincherin ohjaama elämäkerrallinen draamaelokuva, joka seuraa Citizen Kane -elokuvan tekoa ja tarkemmin käsikirjoittajan Herman J. Mankiewiczin elämää alkutuotannon aikana. On kiehtovaa ajatella, että elokuva on ollut tapetilla jo yli kaksikymmentä vuotta. Ohjaajana toimivan David Fincherin isä Jack rustasi käsikirjoituksen kyseistä elokuvaa varten 1990-luvulla pojalleen, mutta tiukan aikataulun vuoksi menestynyt ohjaaja ei kuitenkaan koskaan päässyt projektiin käsiksi.

Isänsä kuoltuaan ja ajan kadotessa historiaan David vihdoin sai mahdollisuuden herättää isänsä käsikirjoituksen eloon Netflixin tuotannon alaisuudessa. Vuonna 2019 tuotanto sai lopulta siivet alleen. Citizen Kane - on minulle lähes täysin tuntematon elokuva. En ole sitä vielä mistään löytänyt, jotta pääsisin analysoimaan kuuleman mukaan kaikkien aikojen elokuvaa, mutta tiesin konseptista muutamia asioita. On siis kiinnostavaa nähdä, kuinka tämä elokuva toimisi minulle näin tietämättömämmän katsojan näkökulmasta katsottuna. Vastasiko elokuva kriitikoiden ylistyksiä vai nojataanko siinä enemmän nostalgian tuottamaan miellyttävään tunteeseen?

Mankin tarina keskittyy Herman J. Mankiewiczin elämään 1930-lukuun, jonka aikana mies käsikirjoittaa tarinan Citizen Kane -nimiselle elokuvalle. Masentavien aikojen ympäröimänä Herman pyrkii parhaansa mukaan löytämään mullistavan idean uudelle elokuvalle, joka kääntäisi elokuvateollisuuden uuteen nousuun. Valitettavasti politiikan aiheuttamat rajoitukset ja uutismedian luoma paine pistää miehen harkitsemaan seuraavaa liikettään tarkasti. Alkoholismin alaisuuteen joutunut käsikirjoittaja ajaa itsensä hyvin tukalaan paikkaan, joka voi joko nostaa hänet muiden arvostettujen nimien joukkoon tai ajaa turmioon.

Alkuun täytyy kyllä mainita, että elokuvasta huokuu vanhan elokuvataiteen välittämä taika koreasti näytön toiselle puolelle. Hyppäämme Hollywoodin mullistavien aikojen keskelle seuraamaan arvostettua käsikirjoittaja Herman J. Mankiewiczia, jonka olisi määre kirjoittaa uusi näytölle sovittettava mestariteos katsojien haalistuneiden inspiraatioiden herättämiseksi. Viihdealan koukerot kuitenkin sitovat miehen hyvin paineenalaiseen tilanteeseen, joka määritäisi hänen uransa ja koko elokuvateollisuuden suunnan tulevina vuosina.

Mank on loistava elokuva kaikessa monimuotoisuudessaan. On hienoa huomata, kuinka monipuolinen ja rohkea elokuva on materiaaliltaan. Se tarjoaa paljon painostavaa draamaa, nasevaa komediaa ja selkää riipaisevaa jännitystä yhdistäen ne kaikki yhdeksi hyvin viihdyttäväksi ja omaperäiseksi kokonaisuudekseen. Elokuva johdattelee katsojan yhä syvemmälle ja syvemmälle poliitiikan täyttämään kaninkoloon, joka hurrikaanin lailla kääntää konseptin päälaelleen ja koettelee elokuvan asetelmaa, sekä sen tarjoamia hahmoja vieden samalla tarinaansa eteenpäin hyvin mielenkiintoisella tavalla.

David Fincher on loistava elokuvantekijä ja aikamme suurimpia helmiä, etenkin murhamysteerien keskellä. Hän on uransa aikana onnistunut jättämään montakin jälkeä itsestään historian kirjoihin samantyylisillä tuotoksillaan, joten tällä kertaa arvostettu ohjaaja lähti selkeästi kokeilemaan jotain täysin aiemmasta poikkeavaa ja se näkyy lopputuloksessakin. Mies rakastaa selkeästi elokuvia ja niiden tekemistä, joten rakkaus alaa kohtaan välittyy upealla tavalla tämän elämäkerrallisen teoksen muodossa katsojan pureskeltavaksi.

Elokuva on hyvin kokeilunhaluinen ja mahtipontinen kokonaisuus kerta kaikkiaan, joka yrittää parhaansa mukaan mukailla vanhanajan elokuvien tyyliä ja tunnelmaa. Siinä se myös onnistuukin, sillä ei ainoastaan, että tunnelma on monimutkaisuudessaankin hyvin mukaansatempaava ja monitasoinen, mutta tekninen toteutus on aivan mieletöntä seurattavaa monestakin näkökulmasta katsottuna. Mank ei välttämättä ole kaikille katsojille tarkoitettu elokuva, sillä se vaatii paljon keskittymistä ja heittäytymisen taitoa, jottei materiaali tunnu liian turruttavalta tai väsyttävältä.

 

Tuotos on teknisesti mielettömän upeaa seurattavaa. Ei ainoastaan, että se on rakenteellisesti ja tarinallisesti hyvin perusteellisesti kyhätty kokonaisuus, mutta elokuvan visuaalinen ilme on erittäin omaperäinen ja mieleenpainuva aspekti vanhanaikaisella toteutustyylillään. Elokuvaa koristellaan mustavalkoisella ja rakeisella ulkoasulla, joka muistuttaa filmikelojen sisältämää materiaalia. Ohjaaja David Fincher pyrkii kaikin tavoin vakuuttamaan katsojan siitä, että elokuva olisi kuvattu kuin 1930-luvulla konsanaan. Nämä pienet yksityiskohdat ja lisäykset saavat tunnelman heijastumaan näytön toiselle puolelle uskottavammin, vaikka kaikkia kekseliäitä ideoita ei olisikaan käytetty hyväksi.

 

Esimerkiksi kuvasuhde pysyy kaikesta panostuksesta huolimatta modernisempana laajakuvana, vaikka ohkaisempi 4:3-kuvasuhde olisi mielestäni sinetöinyt illuusion täydellisesti. Elokuva seuraa myös tarinallisesti hyvin mielenkiintoista tapaa, nimittäin se seuraa ikään kuin uskollisesti käsikirjoitusformaattia. Leikkausten yhteydessä kohtausten niminä käytetään käsikirjoitustermejä hyväksi, jotta katsoja pysyisi paremmin kärryillä siitä, missäpäin aikajanaa kuljemmekaan. Tarinassa nimittäin seurataan kahta eri aikajanaa, joita sitten yhdistellään toisiinsa luoden lopulta syvällisempi ja pohjustavampi kokonaisuus.

Vaikka elokuva onkin hieno saavutus sekä tarinallisesta, että teknisestä näkökulmasta katsottuna, näyttelijät ehdottomasti ansaitsevat suurimmat suosionosoitukset. Roolisuoritukset ovat hyvin uskottavia ja mielettömiä ympäri pöydän, mutta tietenkin vain yksi mies varastaa show'n täysin itselleen ja hän on nimikkohahmoa esittävä Gary Oldman. Tiedämme kyllä, kuinka mainiosti mies näyttelee, kun hän pistää sydämensä asialle. Tämä alalle omistautuminen ja sitoutuminen on inspiroivaa seurattavaa ja mies toden teolla onnistuu välittämään hahmonsa uskottavasti näytölle. En yllättyisi ollenkaan, jos näyttelijä saisi roolisuorituksestaan tunnustusta tulevissa palkintogaaloissa, sillä hän ehdottomasti ansaitsisi paikan parhaimpien keskuudessa kuluvan vuoden perusteella.

Mank on loistava elokuva. Ei missään nimessä David Fincherin parhainta antia, mutta loistava joka tapauksessa. Elokuva on selkeästi tarkoitettu elokuvien suurkuluttajille ja vanhojen tuotoksien ihailijoille, jotka pystyvät uppoutumaan moitteettomasti ohjaajan visualisoimaan maailmaan ja sen hahmoihin. Elokuva herättää paljon tunteita ja kokemuksia, jotka jäävät mieleen varmasti positiivisina yllätyksinä. Kiinnostukseni Citizen Kanea kohtaan on myös noussut Mank-elokuvan myötä ja toivoisin katsovani legendaarisen tuotoksen mahdollisimman pian.

 

Netflix on alkanut tuottamaan yhä vaikuttavampia ja vakuuttavampia elokuvia mestarillisten elokuvantekijöiden avustuksella, mikä on hienoa huomata, sillä pitkä kehitys on vihdoin alkanut tuottamaan hedelmää. Kuluva vuosi on tarjonnut jo muutaman loistavan elokuvan esimerkiksi The Trial of the Chicago 7:n ja I'm Thinking of Ending Thingsin muodosssa, joten tulevaisuus näyttää oikein lupaavalta myös Netflixin puolesta. Toivon vain, että kehitys jatkuisi nousujohteisena ja materiaali paranisi paranemistaan.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 5.12.2020

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com