Wonder Woman (2017) - arvostelu

Ohjaus: Patty Jenkins

Pääosissa: Gal Gadot, Chris Pine, Connie Nielsen,

Robin Wright, Danny Huston, David Thewlis, Saïd Taghmaoui,

Ewen Bremner, Eugene Brave Rock, Lucy Davis, Elena Anaya

Genre: Toiminta, Seikkailu, Fantasia

Kesto: 2 tuntia 21 minuuttia

''What one does with the truth is more difficult than you think. I learnt this the hard way, a long, long time ago. And now, my life will never be the same...''

 

Mainion Man of Steelin; yliahdetun, mutta eeppisen Batman v Superman: Dawn of Justicen; sekä surkuhupaisan Suicide Squadin jälkeen, on aika edetä DC Extended Universe -elokuvasarjassa eteenpäin ja edestämme löydämme tällä kertaa Wonder Woman -elokuvan. Patty Jenkinsin ohjaama elokuva sai siivet alleen hyvin näyttävän sisääntulon seurauksena Batman v Superman: Dawn of Justice -elokuvassa, vaikka toki tuotos oli jo siinä vaiheessa saanut vihreää valoa studiolta aikoja sitten.

 

Tämä näyttäytyminen oli kuitenkin viimeinen sinetti sille, että saisimme ensimmäisen Ihmenaisen hahmoon perustuvan näytellyn elokuvan. Itselleni Ihmenainen on ollut tuttu vain sarjakuvista suurimmaksi osaksi, joten tiedän kyllä hahmon historian ja mytologian. Oli siis kiehtovaa nähdä, kuinka Patty Jenkins onnistuisi välittämään tämän mielenkiintoisen tarinan näytölle ja onnistuisiko se Zack Snyderin ohjauksiin verrattuna vakuuttamaan jopa rakenteellisestikin varteenotettavuudellaan?

Diana Prince on viettänyt koko lapsuutensa Themyscira-saarella kouluttautuen amatsonilaiseksi soturiksi vastoin äitinsä - amatsonien kuningattaren tahtoa. Kasvaessaan isommaksi hän saa tietää amatsonilaisten massiivisesta mytologiasta ja ''Jumalantappaja''-nimisestä miekasta, jonka olisi määre pysäyttää sodanjumala Areksen manipuloimat sodat ihmisten välillä. Eräänä päivänä lentäjä Steve Trevor tekee pakkolaskun Themysciralle ja tuo maistiaisen ensimmäisestä maailmansodasta mukanaan. Nähdessään sodan täyttämän vihan ja tarpeettomuuden, Diana päättää lähteä etsimään Aresta pysäyttääkseen tämän tuhoisan suunnitelman, mutta onko kaikki sittenkään niin helppoa tavallisten kuolevaisten keskellä?

Elokuva pohjustaa asetelmansa hyppäämällä Batman v Superman: Dawn of Justice -elokuvan jälkeiseen aikaan, jolloin Gal Gadotin esittämä Diana Prince saa Bruce Waynen omistaman Wayne Enterprise -yhtiöltä paketin. Kyseinen paketti pitää sisällään ensimmäisen maailmansodan aikaisen lasilevyvalokuvan, jossa hän Ihmenaisena poseeraa erikoisyksikkönsä kanssa. Valokuva herättää naisessa muistoja, joita hän lähtee purkamaan katsojalleen tarinan muodossa.

Diana alkaa muistelemaan lapsuuttaan amatsonien täyttämällä Themyscira-saarella, jossa hän oppi kaikki tietonsa yllätyksellisestä maailmasta ja taitonsa selviytyäkseen sen odottamattomilta käänteiltä. Elokuva on siitä kiehtova tapaus, että se progressiivisesti nostaa tasoaan ja odotusarvoaan pitkin kestoaan. Vaikka suurimmaksi osaksi ohjaaja Patty Jenkins onnistuu tehtävässään, elokuvan viimeiset kaksikymmentä minuuttia saattavat tuntua katsojasta ikään kuin hukkaan heitetyiltä. Palamme siihen vielä myöhemmin uudestaan...

Kuten mainitsinkin hetki sitten, tarina on hyvin rakennettu ja tasapainotettu kokonaisuus, joka etenee miellyttävällä tempolla eteenpäin. Seuraamme elokuvassa, kuinka tämä eristetyllä saarella ja pelkästään naisten keskuudessa elänyt Diana lähtee kokeilemaan onneaan tavallisten ihmisten keskellä. Ensimmäinen maailmansota repii maailmaa kahtia ja tämä päättäväinen amatsoni epäilee sodanjumala Areksen olevan kaiken takana. Huomatessaan minkälaista tuhoa ihmiset toisilleen tekevät, nainen päättää lähteä Chris Pinen esittämän lentäjän Steve Trevorin mukaan pysäyttääkseen sodan.

 

Elokuva on hyvin monipuolinen kattaukseltaan. Ei ainoastaan, että se tarjoaa vakuuttavan tarinan, mutta se onnistuu jopa yllättävän mainiosti risteämään lajityyppien välillä tehdäkseen elokuvasta mahdollisimman mukaansatempaavan ja omaperäisen. Toki, Wonder Woman seuraa hyvin kaavamaista rakennetta, joka on edellenkin hyvin tyypillinen supersankarielokuvissa, mutta siitä huolimatta se tekee materiaalistaan sen verran mielenkiintoista seurattavaa, ettei se ala raastamaan katsojaa mitä pidemmälle siinä etenemmekin.

Teknisesti elokuva on suurimmaksi osaksi vakuuttavaa seurattavaa. Ei ainoastaan, että visuaaliset ansiot tuntuvat puhuvan puolestaan, mutta elokuvan sinertävän kellertävä väripaletti onnistuu myymään historiallisen tuntuman moitteettomasti näytön toiselle puolelle. Visuaaliset efektit ovat oikein toimivia etenkin ensimmäisten kahden kolmannesten aikana, jolloin toiminta painottuu pääosin Ihmenaisen ja häntä ympäröivien ihmisten välille. Tämä seikka onkin siitä mielenkiintoinen, että kun elokuva keskittyy maanläheisempään toimintaan, se on hyvin mukaansatempaavaa ja innostavaa.

 

Heti kun se siirtyy ylivertaisille teille viimeisen kahdenkymmenen minuutin aikana, ei elokuva enää osu yhtä vakuuttavalla potkulla maaliinsa. Toki, materiaali on vaikuttavaa ja miellyttävää seurattavaa, mutta vaikutus ei enää toimi samalla tavalla kuin aiemmin. Myös elokuvan antagonistin mysteerisyys pitää katsojan jatkuvasti arvailemassa mahdollisia vaihtoehtoja. Varsinainen lopputulos pistää kuitenkin katsojan hieromaan päätään, sillä emme voi ottaa lopullista käännettä oikein tosissammekaan.

 

Ilman tätä viimeistä ratkaisua elokuva olisi voinut olla erinomainen supersankarielokuva, mutta siitäkin huolimatta se yllättää varteenotettavuudellaan ja kyvykkyydellään. Wonder Woman on loistava supersankarielokuva, joka ei ainoastaan tarjoa upeita ja vaikuttavia toimintakokonaisuuksia, mutta yllättää toimivalla tarinallaan. Elokuvasta voi helposti myös nostaa muutamia kohtauksia, jotka painuvat supersankarielokuvien ikimuistoisimpiin hetkiin kautta aikain, kuten esimerkiksi ''No Man's Land Battle''-kohtaus, joka nostatti suurimmankin DC-kannattajan ihokarvat pystyyn.

 

Gal Gadot ottaa roolinsa vakavasti, mutta muistaa kuitenkin pitää välillä hauskaa hahmonsa kanssa. Tämän vuoksi Ihmenainen tuntuukin naiivisesta luonteestaan huolimatta hyvin samaistuttavalta henkilöltä, joka haluaa maailman olevan parempi paikka kaikille tahoille. Jos DC Extended Universe -elokuvasarjaan pitää kyseistä Patty Jenkinsin ohjaamaa elokuvaa verrata, niin sanoisin, että Wonder Woman on ehdottomasti sarjan yhtenäisin ja tasapainoisin kokonaisuus, joka tuntuisi suurimmaksi osaksi oppineensa aiemmista hutilyönneistä. Seuraavaksi matkamme jatkuukin ensimmäisen DC-risteytyksen muodossa, kun vuoroon astuu Justice League.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 12.12.2020

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com