Halloween Kills (2021) - arvostelu

 

Ohjaus: David Gordon Green

Pääosissa: Jamie Lee Curtis, Judy Greer, Andi Matichak,

Will Patton, Anthony Michael Hall, Kyle Richards, Nancy Stephens,

Charles Cyphers, Dylan Arnold, Omar Dorsey, Nick Castle
Genre: Kauhu, Jännitys

Kesto: 1 tunti 46 minuuttia

 

Nia DaCostan Candyman-elokuvan tapaan Halloween-elokuvasarja päätti aloittaa jatko-osansa uudestaan vuonna 2018 julkaistun samannimisen jatko-osan myötä. David Gordon Greenin visio jakoi mielipiteitä maailmanlaajuisesti, mutta onnistui lopulta vakuuttamaan elokuvasarjan kannattajat puolelleen. Itselleni elokuva oli keskitasoinen kokeilu, joka piti sisällään hyvinkin lupaavia piirteitä jatkoa ajatellen. Ohjaaja nimittäin kunnioitti John Carpenterin alkuperäistä kauhuklassikkoa ja pyrki viemään elokuvasarjan uuteen suuntaan. Nyt olikin aika katsoa, että kantaako tämä uusi visio vihdoin hedelmää Halloween Kills -elokuvan myötä.

 

Halloween Kills joutui monen muunkin elokuvan tapaan koronaviruspandemian uhriksi, minkä vuoksi sen ensi-ilta siirtyi vuoden 2021 lokakuulle. Pitkä odotus on hetkellisesti pidättänyt elokuvasarjan kannattajien odotuksia, mutta ensimmäisten markkinointimateriaalien perusteella elokuva näytti suuntaavan entistä lupaavampaan suuntaan. David Gordon Green palaa takaisin ohjaajan rooliin jatkamaan visiotaan eteenpäin, joten oli hyvin mielenkiintoista nähdä, mitä hänellä olisi kannattajlle tarjottavanaan. Oliko Halloween Kills odotustensa arvoinen teos vai lähdettiinkö kolmannen osan myötä taas syöksymään kohti vääjäämätöntä kohtaloaan?

 

Laurie Strode, hänen tyttärensä Karen ja tyttärentyttärensä Allyson jättävät pahamaineisen Michael Myersin lukkojen taakse Laurien liekehtivän talon kellariin. Ilmiliekkien nielastavaksi jäänyt naamiomies ei kuitenkaan niin helpolla tunnu luovuttavan, vaan päättää odottaa kärsivällisesti hetkeään päästäkseen takaisin Haddonfieldin kaduille jatkamaan aloittamaansa verilöylyä. Taloa sammuttaneet palomiehet päästävät tietämättään pahuuden ulos loukustaan luoden samalla laajan massahysterian asukkaissa. Pystyvätkö Haddonfieldin asukkaat yhdessä kaatamaan naamiomiehen ennen kuin on liian myöhäistä?

 

Halloween Kills -elokuvalla on suuret odotukset täytettävään ja syystäkin. Paljoa lupaillut edeltäjä jätti nimittäin tilanteen täysin auki jatkoa ajatellen. Odotettuun tapaan olimme valmistautuneet siihen, että Michael Myers palaa takaisin, mutta emme olleet varmoja siitä, mihin se seuraavaksi johtaisi. Tämän vuoksi elokuva toimiikin uudelleenherätetyn elokuvasarjan käänteentekevimpänä osana, sillä nyt jos milloinkaan on aika osua maaliin, jos jatkolle mielivät vielä odotuksia ylläpitää korkeana. Onnistuiko David Gordon Green vastaamaan odotuksiin vai onko vastuu yksinkertaisesti liian suuri näytönpaikkansa hiljattain saaneelle ohjaajalle?

 

Valitettavasti joudun sanomaan heti kättelyssä, että Halloween Kills on karvas pettymys etenkin elokuvasarjan kannattajille. Se ei kuitenkaan tarkoita missään nimessä sitä, etteikö siinä olisi omat upeat ja jopa ikoniset hetkensä. Konsepti elokuvan takana käy loistavasti järkeen paperilla, mutta toteutus uupuu laatua, mikä ajaakin sen lopulta kohti vääjäämätöntä lopputulosta - laiskahkoa ja ailahtelevaa lopputulosta. Seuraamme elokuvassa, kuinka Michael Myers pääsee kahleistaan ja päättää jatkaa elämänsä työtä brutaalilla otteellaan. Jamie Lee Curtisin esittämä Laurie, Judy Greerin esittämä Karen ja Andi Matichakin esittämä Allyson elävät siinä uskossa, että sitkeä piinaaja on vihdoin kukistettu.

 

Hymyä aiheuttanut tapahtumaketju saa kuitenkin pian uuden käänteen, kun naiset saavat tietää Michaelin selviytyneen tulipalon loukusta. Tämä tieto saa Laurien panikoimaan ja tämä vakavasti loukkaantuneenakin pyrkii pitämään huolen siitä, että virkavalta vie asian päätökseen. Omar Dorseyn esittämän sheriffi Barkerin rauhallinen lähestymistapa tehtävään kuitenkin suututtaa Laurien ja muut Haddonfieldin asukkaat, jotka päättävät koota oman etsintäpartionsa löytääkseen naamiomiehen ja kukistaakseen tämän lopullisesti. Vastus on kuitenkin astetta sitkeämpi tapaus kuin mitä yksikään asukas osasi odottaa.

 

Ohjaaja pyrkii parhaansa mukaan pohjustaa edellisen elokuvan jättämiä juoniaukkoja näyttäen katsojalle, mitä Michael Myersin toisessa kiinniotossa todellisuudessa tapahtui. Saamme hieman paremman käsityksen siitä, mihin vuonna 1963 alkaneet tapahtumat ovat johtaneet, mutta se ei kuitenkaan elokuvaa valitettavasti pelasta. Nojatessaan vahvasti aiempaan materiaaliin elokuvan tarina silti onnistuu yllättämään tyhjyydellään ja ailahtelevan epätasapainoisella luonteellaan. Elokuva nimittäin käyttää aikansa mielummin näyttäen katsojalleen, minkälaisilla innovatiivisilla tavoilla Michael pystyy murhaamaan uhrinsa kuin kokonaisvaltaisen tarinakaaren jouhevaan läpiviemiseen.

 

Halloween Kills tuntuu perimmiltään kolmelta eri elokuvalta. Tämä johtuu ohjaajan ailahtelevasta ja ristiriitaisesta lähestymistavasta, joka tarjoaa kyllä monipuolista materiaalia, mutta se epäonnistuu yhdistämään sen kaiken yhtenäiseksi kokonaisuudekseen. Elokuva koostuu pääosin vakavaluonteisesta terapialatauksesta, tahattoman naurettavasta komediasta, sekä Michael Myersin häikäilemättömän brutaaleista murhista. Kyllä, nuo kaikki kuulostavat kannattajan korvaan varmasti tutulta ja turvalliselta, mutta niiden yhdistelmä on sitten taas jotain aivan muuta. Jos jotain positiivista ja omaperäistä elokuva onnistuu tekemään kestonsa aikana, niin ainakin ennennäkemättömän raakoja tappokohtauksia, jotka todellakin yllättävät katsojan kuin katsojan.

 

Michael Myersin eläimellinen ja armoton luonne paistaa vahvasti läpi verisistä murhista, jotka nostavat naamiomiehen vaarallisuutta entisestään. Naamiomiehen aiheuttama kaaos myös välittyy efektiivisesti näytön toiselle puolelle. Murhat ovat ajaneet Haddonfieldin kriisitilaan, jossa asukkaat alkavat panikoimaan joukolla ja syystäkin. Näemme elokuvasarjan aikana ensimmäistä kertaa, kuinka Michaelin aiheuttama paniikki valtaa koko kaupungin massiivisuudellaan. Toki hänen tekoihin on reagoitu sankoin joukoin ja näkyvästi aiemminkin, mutta ei koskaan näin massiivisella tai käänteentekevällä tavalla, mikä on hienoa nähdä.

 

Halloween Kills on valitettavan sekava ja epätasapainoinen kokonaisuus, joka niin sanotusti ''pudottaa pallon'' pahemman kerran. Vaikka elokuvassa onkin loistavat hetkensä ja esteettiset ratkaisunsa, tuntuu rakenteellinen puoli jäävän toissijaiseksi ongelmaksi. Audiovisuaalinen puoli on kyllä kunnossa, eikä siitä voi teosta missään nimessä rokottaa, mutta tarina itsessään pettää ailahtelevalla primitiivisyydellään. Sävellykset koostuvat John Carpenterin ikonisista tunnusmusiikeista, sekä herran uusista miellyttävistä lisäyksistä, jotka todellakin tuovat elokuvalle oman lisäarvonsa. Musiikki ei kuitenkaan pelasta Halloween Killsiä takaiskulta, vaan se jättää katsojan kylmäksi ja kaikista vääristä syistä.

 

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 7.10.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com