Spider-Man: No Way Home (2021) - arvostelu

 

Ohjaus: Jon Watts
Pääosissa: Tom Holland, Zendaya, Jacob Batalon, Benedict Cumberbatch,
Marisa Tomei, Jon Favreau, Alfred Molina, Willem Dafoe, Jamie Foxx, J. K. Simmons,
Thomas Haden Church, Tony Revolori, Angourie Rice, Rhys Ifans
Genre: Toiminta, Seikkailu, Scifi
Kesto: 2 tuntia 28 minuuttia
 
Marvel Cinematic Universe -elokuvasarja tuntuu edelleenkin kaikkien näiden vuosienkin jälkeen tarjoavan toinen toistaan suurempia ja eeppisempiä elokuvaelämyksiä supersankarielokuvien kannattajille vastaanotettavaksi. Tällä kertaa onkin aika sukeltaa elokuvasarjan kahdenteenkymmenenteen seitsemänteen tuotokseen, joka vie meidät takaisin Peter Parkerin seikkailujen pariin. Hämähäkkimies-elokuvatrilogian kaksi ensimmäistä osaa Homecoming ja Far From Home olivat loistavia esimerkkejä siitä, että joskus toisenlainen lähestymistapa entuudesta tuttuun konseptiin voisi toimia yhä uudelleen ja uudelleen.
 

Nyt on aika kuitenkin katsoa, että onnistuisiko No Way Home räjäyttämään pankin ja viimeistellä parhaimman saatavilla olevan Hämähäkkimies-elokuvatrilogian laadukkaasti loppuun. Elokuvan tuotanto ei ollut alkuun mitään kukkasilla kävelemistä, sillä Sony Pictures- ja Marvel Studios -tuotantoyhtiöiden väliset sopimusneuvottelut eivät tuntuneet edellisen osan jälkeen löytävän elämää. No Way Home -elokuvaa lähdettiin suunnittelemaan heti menestyksekkään Far From Homen jälkeen ja erimielisyyksien vuoksi Marvel Studios päätti vetäytyä projektista.
 
Kannattajien kielteinen suhtautuminen asiaan pakotti studioita solmimaan uuden sopimuksen, joka varmistaisi sen, että Hämähäkkimiehen hahmoa saataisiin käyttää Marvel Cinematic Universe -elokuvasarjassa jatkossakin. Loput onkin historiaa. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat hyvin korkeat kahden väkevän ensimmäisen osan jäljiltä ja kun ensimmäiset markkinointimateriaalit vihdoin julkistettiin, oli helvetti irti toinen toistaan hurjempien huhujen muodossa. Onnistuiko ohjaajan pallille palaava Jon Watts pitämään laadukkaan tason yllä kolmannen osan tiimoilta vai alkoiko tämä moottoripyörä karkaamaan jo käsistä?
 

Peter Parkerin kaksoiselämä saa aivan uudenlaisen käänteen, kun hänen henkilöllisyytensä paljastuu maailmalle. Kuolinhetkensä koittaessa Quentin Beck, eli Mysterio, päätti jättää jälkeensä kaaoksen, jonka selvittäminen saattaisi olla astetta haastavampaa nuorelle miehen alulle. Peterin pelot alkavat pikkuhiljaa toteutumaan, kun hänet ja koko maailman yllättäneet tapahtumat alkavat vaikuttamaan negatiivisesti ystäväporukan elämään. Tämä päättää mennä kysymään apua Stephen Strangelta, eli Tohtori Oudolta, joka tarjoaa hänelle ainutlaatuista loitsua arsenaalistaan.
 
Tämä loitsu saisi nimittäin kenet vain unohtamaan Hämähäkkimiehen henkilöllisyyden, mutta sen epäonnistuessa seuraukset olisivat kohtalokkaat. Vaativa loitsu odotetustikin epäonnistuu ja Peterin on löydettävä joku muu ratkaisu tilanteensa järjestämiseksi. Ei kauaa ehdi epäonnistuneesta loitsusta kulua, kun Hämähäkkimies alkaa tapaamaan toisista maailmoista kummunneita uusia vastuksia, jotka tuntuvat tuntevan hänet poikkeuksellisen hyvin. Hämmentynyt naapuruston ystävällinen seittisankari joutuu yllättäen huomaamaan, että jo valmiiksi uskomaton maailma tuntuu avautuvan hänen edessään aivan uudenlaisella tavalla.
 

Heti alkuun on kyllä todettava, että tästä elokuvasta on poikkeuksellisen vaikeaa kirjoittaa arvostelua. Ei todellakaan sen vuoksi, ettei se olisi herättänyt ajatuksia tai kutitellut tuntemuksiani emotionaalisella tasolla, vaan koska sen sisältö on hyvin räjähdysherkkä shokeeraaville paljastuksille. Joudun täten pitämään tekstin niin pidättäytyneenä ja ympäripyöreänä kuin se on vain mahdollista. Markkinointimateriaalia pidämme ylärajana, sillä osa pienistä yllättävistä yksityiskohdista paljastui jo trailereiden muodossa. Sen voin ainakin varmuudella sanoa, etteivät nämä jo tiedetyt paljastukset vie elokuvan katsomiselta mitään pois, sillä se tuntuu olevan pullollaan yllätyksiä.
 
Tom Hollandin esittämä Peter Parker, eli Hämähäkkimies, joutuu todella ahtaaseen paikkaan selvittelemään tilannettaan. Mysterio nimittäin onnistui viimeisenä tekonaan kääntämään koko maailman seittisankaria vastaan, mikä alkaa vaikuttamaan hänen ja hänen ystäviensä elämään kriittisellä tavalla. Peter jännittää Zendayan esittämän MJ:n ja Jacob Batalionin esittämän Nedin kanssa yliopistohakuja, jotka vaikuttaisivat heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa - ja kun se alkaa näyttämään kaukaiselta mahdollisuudelta, päättää Hämähäkkimiehenä tunnettu miehenalku etsiä apua.
 

Elokuva on selkeästi saanut inspiraatiota muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistusta menestyksekkäästä Spider-Man: Kohti Hämähäkkiversumia -animaatioelokuvasta, joka kannattelee ajatusta multiversumista. Kuten tiedämmekin multiversumia pidetään oikeassakin elämässä jossain määrin jopa uskottavana teoriana, jonka mukaan jokaisesta meistä olisi tarjolla monenlaisia variaatioita muissa todellisuuksissa. Tätä ideaa harjoitetaankin vahvasti kyseisen elokuvan muodossa, jossa hurjaksi eskaloitunut tilanne alkaa todellakin karkaamaan käsistä.
 
Jos jotain konkreettista teoksesta voi sanoa, niin mainitsin ehdottomasti sen, että se on poikkeuksellisen mukaansatempaava ja eeppinen seikkailu, jota ei voi ihan sanoin kuvailla. Siinä nimittäin tapahtuu sellaisia asioita, joita ei vielä pari vuotta sitten olisi voinut edes kuvitellakaan olevan osana supersankarielokuvaa. Toki, ymmärrätte sen viimeistään silloin, kun olette itse nähneet elokuvan. Hyvin mahtipontisia ja rohkeita ideoita tasapainotteleva tuotos onnistuu sekä rakenteellisesta, että tunnelmallisesta näkökulmasta katsottuna miellyttää katsojaa kuin katsojaa.
 

Vaikka elokuva onkin pitkä noin kahden ja puolen tunnin kestossaan, tuntuu se menevän ohi hetkessä. Elokuva pitää sisällään sen verran materiaalia ja hahmoja, että se voisi esimerkiksi pelkästään Sony Pictures -tuotantoyhtiön käsissä syöksyä seinään ja hyvin kriittisellä tavalla, mutta koska Marvel Studios vastaa itse rakenteellisesta ja kontekstuaalisesta puolesta, on se selvää, että se lopputulos on tarkoin harkittu ja toteutettu kokonaisuus. Toki, elokuvan ensimmäinen kolmannes juostaan läpi aikamoisella vauhdilla, koska käsiteltävää tuntuu olevan poikkeuksellisen paljon tällä kertaa. Se ei kuitenkaan tekijöitä tunnu hetkauttavan, sillä he sukeltavat pää edellä uusien haasteiden pariin.
 
Hämähäkkimiehen pidempiaikaisena kannattajana on pakko mainita, kuinka emotionaalinen ja sykähdyttävän upea elokuvakokemus Spider-Man: No Way Home perimmiltään on. Ei ainoastaan, että se tuo lapsuuden muistot takaisin tarjottimelle erilaisten ideoiden ja viittauksien merkeissä, mutta se onnistuu tekemään tästä uskomattomasta ajatuksen tyngästä totisinta totta toteutuksensa puolesta. Hämähäkkimies ei ole nimittäin koskaan ollut näin ahtaassa paikassa ja näin moniulotteisessa asetelmassa, jossa vaarassa on yhden kaupungin sijaan koko tuntemamme todellisuus. On siis varmaan sanomattakin selvää, että sen onnistunut luonne on helpottavaa huomata kannattajan näkökulmasta katsottuna.
 

Spider-Man: No Way Home on jokaisen Hämähäkkimies-kannattajan märkä unelma, jonka olemassaolon mahdollisuutta ei voinut ennakkoon edes sisäistää. Vaikka elokuvassa onkin pienet yksittäiset ongelmansa, onnistuu Jon Watts viimeistelemään parhaan tarjolla olevan Hämähäkkimies-elokuvatrilogian ja millä tavalla vielä. Elokuva on myös teknisestä näkökulmasta katsottuna varsin vaikuttavaa seurattavaa, vaikka efektit ajoittain tuntuvatkin tuherretuilta yksityikohtiensa puolesta. Näitä vajaavaisuuksia on elokuvassa kuitenkin sen verran vähän, etteivät ne vaikuta kokonaisvaltaiseen kokemukseen juuri millään tasolla. Kyseinen teos on perimmiltään kuin tunteiden vuoristorata, jonka kontrolloimista on multiversumin tapaan poikkeuksellisen hankalaa sisäistää. 
 
Se tuntuu tunneskaalansa puolesta hätyyttelevän jopa Avengers: Endgame -elokuvan tasoa, vaikka se ei välttämättä materiaalinsa puolesta olisikaan yhtä mahtipontinen ja suurrelloinen perimmiltään. Spider-Man: No Way Home on loistava elokuva, joka tarjoaa rutkasti viihdettä eeppisen toiminnan, väkevän draaman ja tajunnan räjäyttävän asetelmansa muodossa. Vaikka elokuvalla olikin suuret odotusarvot ennakkoon, onnisuu se moitteettomasti pitämään lupauksensa ja tarjoamaan ainutlaatuisen elokuvaelämyksen katsojalle kuin katsojalle. Myös tulevaisuus näyttää hyvin mielenkiinoiselta, sillä teos tarjoaa monta avonaista ovea, joita Marvel Cinematic Universe -elokuvasarja pystyy tarpeen sattuessa käyttämään.
 

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 22.12.2021
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit

  1. Tää uusin hämisleffa on kerännyt niin paljon kehuja, että houkuttaisi katsoa se. Kuinkakohan paljosta jää paitsi, jos trilogian aikaisempia osia ei ole nähnyt? Homecomingista en oikein pitänyt ja se jäikin kesken, Far from homea taas en ole katsonut. Kuulunen varmasti vähemmistöön, kun pidän sitä Sam Raimin trilogiaa parhaimpana. :D Mutta tää No way home alkaa yhä enemmän kiinnostamaan sen saamien kehujen perusteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljosta jää paitsi, jos edellisiä osia ei ole ennakkoon nähnyt. On nimittäin tämä elokuva niin tiukassa siteessä niiden kanssa. Kannattaa ne katsoa alta poies, että ymmärtää alkuasetelman kauttaaltaan.

      Poista

Lähetä kommentti