Uncharted (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: Ruben Fleischer

Pääosissa: Tom Holland, Mark Wahlberg, Antonio Banderas,

Sophia Ali, Tati Gabrielle, Rudy Pankow, Tiernan Jones
Genre: Toiminta, Seikkailu

Kesto: 1 tunti 56 minuuttia

Urheilun ja liikkuvien kuvien taiteen lisäksi olen kuluttanut paljon aikaa elämässäni videopelien ja niiden mielenkiintoisten tarinoiden äärellä. Sain tarhaikäisenä ensimmäisen PlayStation-pelikonsolini, jonka laitoin aina mielelläni päälle, kun se aika viikosta tuli viikonloppuna vastaan. Vuosien varrella olen pysynyt Sonyn menestyksekkäässä junassa kyydissä missaten vain PlayStation 2 -pelikonsolin julkaisun, jolle meillä ei ollut tuolloin käyttöä. Videopelejä on tultu testailtua laidasta laitaan, vaikka ne merkittävimmät kokeilut sattuivatkin alkamaan 2010-luvun puolessa välissä.

Yksi näistä kokeiluista oli Uncharted-videopelisarjan neljäs ja viimeinen osa ''A Thief's End'', joka yllätti minut täysin mukaansatempaavuudellaan ja varteenotettavuudellaan. Tuon pelin myötä kiinnostuin aiemmista osista ja päätin paneutua asiaan tarkemmin tutkiskellen videopelisarjan tarjoamia juonikuvioita, sekä hahmojen vastakkainasetteluja. Nyt on aika kuitenkin sukeltaa takaisin Nathan Draken seikkailuihin, mutta elokuvan muodossa, jonka tarkoitus on aloittaa uusi seikkailuhenkinen toimintaelokuvasarja. Tuotoksen ohjauksesta vastaa molemmista Zombieland- ja ensimmäisestä Venom-elokuvasta tuttu yhdysvaltalainen Ruben Fleischer.

Sanotaanko näin, että kun elokuvan tuotanto vihdoin virallistettiin ennen kuvauksien alkua, odotukseni olivat neutraaliudestaan huolimatta jokseenkin toiveikkaat. Huhumylly kävi kuumana ja videopelien kannattajat toivoivat Nathan Fillionin olevan valkokankaiden ensimmäinen Nathan Drake. Studion suunnitelmat olivat kuitenkin täysin päinvastaiset yleisön odotuksiin verrattuna. He halusivat nuoremman näyttelijän esittämään Nathania kertoen tarinan niin sanotusti ''alusta asti''. Rooliin palkattiin sitten järkeenkäyvästi Hämähäkkimiehenä nimensä tehnyt Tom Holland. Onnistuiko Uncharted vakuuttamaan materiaalillaan vai sortuiko se ennalta-arvattaviin kliseisiin ja juonikuvioihin?

Eräänä päivänä baarimikkona työskentelevä Nathan Drake tapaa salaperäisen Victor Sullivanin, joka haluaa värvätä nuoren miehen uhkarohkeaan, sekä hyvin tuottavaan keikkaan. Keikka ei ainoastaan varmistaisi neuvokkaan Nathanin ailahtelevan tulevaisuuden, mutta se saattaisi myös paljastaa kauan sitten kadonneen isoveljen, Samin, olevan elossa jossain matkan varrella. Kaksikko lähtee selvittämään mukaansatempaavaa mysteeriä, jonka vihjeet osoittavat kohta kohdalta yhä lähemmäs ja lähemmäs arvokasta määränpäätä. Heidän tielleen astelevat kuitenkin armottomat kilpailijat, jotka tekevät mitä tahansa aarteen saamiseksi.

Videopeleihin perustuvat elokuvat eivät ole vieläkään varsinaisesti löytäneet tukevaa sijaa elokuvien maailmassa, vaikka yrityksen puutteesta ei voi tekijöitä syyllistää. Ottaen huomioon, että vuosittain tulee noin kourallinen videopeleihin perustuvia elokuvia, jää kovin moni pelkiksi katkeriksi pettymyksiksi. Vaikka alkuperäismateriaali pitäisikin sisällään rikkaan maailman ja mielenkiintoisen hahmokirjon, ei se luonnollisesti takaa menestystä tai laatua. Uncharted on elokuvana aikalailla sitä, mitä ennakkoon odotinkin sen olevan - sekä hyvässä, että pahassa.

Suurimmat huolenaiheeet kohdistuivat tietenkin Nathan Drakea esittävään Tom Hollandiin, joka ottaa häikäilemättömästi ikonisen hahmon siipensä alle. Vaikka herra omaakin hahmon atleettisen fysiikan ja liukkaat stunttitaidot, ei Holland tunnu ihan viimeisen päälle sisäistävän Nathanin sarkastisen nasevaa persoonallisuutta. Siitä huolimatta pystyin uskottelemaan itselleni, että kyseinen hahmo on nuorempi ja kokemattomampi versio itsestään. Seuraamme elokuvassa Nathanin ensimmäisiä askelia ''onnenonkija-alalla'', mikä on kiinnostanut häntä jo pienestä pojasta lähtien.

Saamme asian ajavan katsauksen nuoren miehen lapsuuteen, joka on pyörinyt jo kauan kirjojen ja historiallisten esineiden äärellä. Nyt nuorukainen saa ainutlaatuisen mahdollisuuden seurata unelmiaan - ja siihen mahdollisuuteen hän myös tarttuukin. Uncharted-elokuva on ottanut vahvasti vaikutteita Indiana Jones - ja National Treasure -elokuvista, jotka molemmat edustavat enemmän tai vähemmän seikkailuelokuvien aatelistoa. Nämä vaikutteet tuovat kuitenkin mukanaan liuta ennalta-arvattavia käänteitä, jotka vesittävät muuten vauhdikasta toimintaelokuvaa. Kliseydestään huolimatta tuotos osaa viihdyttää kevytmielisellä materiaalillaan, mukaansatempaavalla toiminnallaan, sekä osittain nasevalla komediallaan.

Vaikka elokuvalla onkin omia ongelmia, osaa se pitää katsojan hereillä ja jokseenkin investoituneena näytöllä tapahtuvaan. Vuonna 2018 julkaistun Tomb Raider -elokuvan lailla Unchartedilla on paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka odottaa kärsivällisesti ottajaansa. Ohjaaja Ruben Fleischer ottaa vapauksia rakentaakseen pohjan mahdolliselle elokuvasarjalle, mikä on kyllä ihan ymmärrettävää pitkällä tähtäimellä. Vaikka pieniä muutoksia onkin tehty videopeleihin verrattuna, ovat visuaalinen ilme ja vilkas tunnelma tuotu vakuuttavasti valkokankaille.

On kiehtovaa seurata, kuinka käsiteltävät hahmot pallottelevat keskenään dialoginsa puolesta. Vaikka heillä onkin sama määränpää edessään, eroavat motiivit ja niiden tarkoitus toisistaan rajusti. Tämä aiheuttaakin paljon eripuraa hahmojen välillä, jotka yrittävät vain pitää oman nahkansa ehjänä. Nathan oppii elokuvan aikana vaarallisen alan tavoille ja pääsee siinä samalla elämänsä seikkailuun etsimään himoittua aarretta. Videopelielokuvilla ei monesti ole paljoakaan materiaalia tai mytologiaa, josta muovata hengittävää tarinaa, mutta Unchartedin tapauksessa asia tuntuu olevan positiivisemmalla kannalla.

Konseptilla on syvyyttä ja ulottuvuutta, mikä on hyvä lähtökohta tämän sortin tuotokselle. Harmillista elokuvassa on kuitenkin se, ettei se tunnu käyttävän tätä monipuolista alkuperäismateriaaliaan hyväksi, jotta kokonaisuudesta tulisi joukosta erottuvampi omassa genressään. Se joutuu täten turvautumaan vahvasti toimintapainoitteisuuteensa tuodakseen muuten suhteellisen pinnalliselle materiaalille ylimääräistä painoarvoa. Uncharted on asiansa ajava elokuva, vaikka olisinkin toivonut hieman enemmän mytologian avartamista ja tarkkuutta rakenteellisiin seikkoihin. Keskitasoisuudestaan huolimatta elokuva yllättää aika ajoin miellyttävillä tuotannollisilla ratkaisuillaan. Saa nähdä, mitä tuleman sitten pitää...

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 10.5.2022

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com