Jurassic World (2015) - arvostelu

 

Ohjaus: Colin Trevorrow

Pääosissa: Chris Pratt, Bryce Dallas Howard, Vincent D'Onofrio,

Ty Simpkins, Nick Robinson, Jake Johnson, Omar Sy, B. D. Wong,

Judy Greer, Irrfan Khan, Lauren Lapkus, Brian Tee
Genre: Toiminta, Seikkailu

Kesto: 2 tuntia 4 minuuttia

Noin neljätoista vuotta alkuperäisestä Jurassic Park -elokuvatrilogiasta ehti jo kulua, kunnes saimme vihdoin uuden mahdollisuuden palata dinosaurusten täyttämään teemapuistoon. Jo 2000-luvun puoliväliin kaavailtu elokuva ei kuitenkaan saanut moneen vuoteen tuotantoaan käyntiin kulissien takana mylvivien komplikaatioiden takia. Vuonna 2011 esituotanto käynnistyi kuitenkin vihdoin ja sen ideoiminen vei muutaman vuoden. Vuonna 2013 Universal Pictures -tuotantoyhtiö pisti tähtäimeksi, että elokuva julkaistaisiin seuraavan kahden vuoden aikana.

Jurassic World on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut elokuva, jonka ohjauksesta vastaa Colin Trevorrow. Vaikka kannattajat halusivatkin vanhat näyttelijät takaisin esittämään roolejaan, päätti ohjaaja kääntää uuden sivun Jurassic Park -historiassa ja jatkaa uusien näyttelijöiden voimin. Chris Pratt ja Bryce Dallas Howard kiinnitettiin mukaan ja projekti alkoi rullaamaan pikkuhiljaa eteenpäin. Muistan kuinka paljon nautin elokuvan katsomisesta ensimmäisillä kerroilla, joten on kiehtovaa nähdä, mitä uusintakastastus saisi aikaan. Onko Jurassic World paikkansa ansainnut Jurassic Parkin legendaarisessa filmografiassa vai jäikö se lopulta vain halvaksi rahastusyritykseksi?

Noin kaksikymmentäkaksi vuotta on ehtinyt kulua Isla Nublarin katastrofaalisista tapahtumista ja saarelle on onnistuttu vuosien saatossa rakentamaan täysin toimiva dinosaurusten täyttämä teemapuisto Jurassic World. Veljekset Zach ja Gray Mitchell lähtevät saarelle vierailemaan tätinsä Claire Dearingin luona, joka toimii puiston operatiivisena johtajana. Hauskanpito muuttuu pian kahistuttavaksi selviytymistaisteluksi, kun uusi kuolettava dinosaurus pääsee puistossa vapaaksi. Onnistuuko henkilökunta kontrolloimaan tilanteen ajoissa vai toistaako historia itseään uuden astetta suuremman katastrofin muodossa?

Jurassic Parkin luhistuminen ei yllättäen käynytkään teemapuiston viimeiseksi kohtaloksi. Sijoittajat ja tutkijat ovat herättäneet rahoillaan sen takaisin eloon vuosien varrella ja brändänneet sen Jurassic Worldiksi. Kehittyneellä teknologialla varustettu puisto pitää sisällään lukuisia klassisia dinosauruslajeja laidasta laitaan, mutta mikä pitää kävijöiden ja sijoittajien kiinnostuksen yllä ovat yhtiön geenimuunnellut lajit, joita tutkijat luovat tutkimustulostensa pohjalta. Vaikka turvallisuustoimet ovatkin kehittyneet ajan saatossa, alkavat luomukset käymään yhä ennalta-arvaamattomimmiksi ja viisaimmiksi.

Jurassic World -elokuva ottaa konseptin alkuperäisestä ideasta kopin ja muovailee sen nykymaailmaan sopivammaksi kiehtovien muutoksien muodossa. Alustuksen aikana pääsemme hyvin sisään siihen, miten teemapuisto operoi ja minkälaisia korjauksia se on vaatinut edellisen yrityksen johdosta. Olisi ollut tietenkin kiinnostavaa tietää, miten InGen-yhtiö on edes saanut uuden luvan Jurassic World -teemapuiston avaamiseksi aiempien tapahtumien jälkeen, mutta tässä sitä kuitenkin ollaan. Vaikka hyppäämmekin niin sanotusti katettuun pöytään ovat alkuasetelmat suhteellisen selkeät ja tarpeeksi perusteelliset tarinan aloittamiseksi.

Seuraamme tapahtumia monesta näkökulmasta katsottuna. Mitchellin veljekset, Nick Robinsonin esittämä Zach ja Ty Simpkinsin esittämä Gray, lähetetään Isla Nublarin saarelle nauttimaan esihistoriallisista eläimistä ja viettämään aikaa tätä pyörittävän tätinsä, Bryce Dallas Howardin esittämän Claire Dearingin kanssa. Näemme lasten näkökulmasta katsottuna siis turistien näkökulmaa saareen ja sen elämään, joka uhkuu toivoa ja iloa. Clairen kautta pääsemme taas käsiksi puiston kulissien taakse, jossa työ on tarkoin harkittua ja suunniteltua ennen varsinaisia toimia. Kun suurempia riskejä aletaan ottamaan puiston pitkäjänteisyyden varmistamiseksi, alkavat ongelmat pikkuhiljaa kasaantumaan ja helvetti on valmis pääsemään irti.

Chris Pratt taas esiintyy elokuvassa Owen Gradynä, joka toimii puistossa neljän velociraptorin kouluttajana. Hän on pitänyt pitkään huolta eläimistä ja yrittänyt sinä aikana luoda pitävän siteen niihin. Vasta hiljattain on oppi alkanut menemään perille, vaikka eläimet ovatkin edelleen vaarallisen arvaamattomia luonteeltaan. Owenin koulutusta etäältä seurannut Vincent D'Onofrion esittämä Vic Hoskins suunnittelee tulevaisuudelle erikoisempaa käyttöä velociraptoreille, jos ne vain onnistutaan kesyttämään tarpeeksi totteleviksi koulutuksen myötä. Asevoimien futuristisempi kehittäminen on ollut aika yleinen ajatus teknologian kehityksestä puhuttaessa, mutta koulutettujen dinosaurusten hyväksikäyttö sodassa on kyllä aika mielipuolinen idea.

Vaikka jollain primitiivisellä tasolla eläimiä pystyisikin kontrolloimaan taistelukentällä, ovat niiden luontaiset aistit liian vahvoja ohjattavaksi. Hoskins ei kutenkaan näe kokonaiskuvaa samalla tavalla, vaan odottaa sopivaa hetkeä järjettömän teoriansa todistamiseksi. Sellainen mahdollisuus tupsahtaa eteen, kun tutkijoiden oma luomus, indominus rex, vapautuu häkistään ja aiheuttaa kuolettavaa hämminkiä ympäri puistoa. Panokset ovat korkealla, kun avoinna oleva puisto ajautuu hätätilaan. Karannut indominus rex on saatava nopeasti vangittua häkkiinsä tai muuten yli kaksikymmentätuhatta ihmistä kohtaavat mammuttimaisen noutajansa.

Jurassic World muistuttaa monella tapaa alkuperäistä Jurassic Park -elokuvaa. Etenkin tarinan kulku ja eskaloitumistyyli astuu samoihin saappaisiin jo entuudestaan tutun kaavan kanssa. Tarinallisesti elokuva yrittää parhaansa mukaan olla monipuolinen ja -muotoinen lukuisten tarinakaarien avustuksella, jotka tuovat kieltämättä tarvittavaa syvyyttä konseptiin. Samaan aikaan sen kokonaiskuva tuntuu ajoittain liian massiiviselta kontrolloitavaksi, minkä vuoksi monet tarinahaarat ja hahmot jätetään ikävästi aliravituiksi. Onneksi päähahmot Owen ja Claire pitävät paketin tarpeeksi kasassa omilla seikkailuillaan pitääkseen tarinan mukaansatempaavana ja mielenkiintoisena.

Elokuva tuntuu todella nykyaikaiselta, vaikka se lainaileekin perimmäisiä ideoita ensimmäisistä elokuvista. Niitä pystytään muuttamaan juuri sen verran, etteivät ne tuntuisi halvoilta kopioilta, mikä on positiivista huomata. Teknisestä näkökulmasta katsottuna Jurassic World on suurimmaksi osaksi onnistunut teos. Efektityöskentely on pääosin erinomaisella tasolla ja siitä voi kiittää nykyteknologiaa, joka on antanut tekijöille mahdollisuuden kokeilla erilaisia vaihtoehtoja maailman uudelleenherättämiseksi. Vaikka visuaaliset efektit ajoittain näyttävätkin jokseenkin keinotekoisilta, onnistutaan käytännön toimilla tasapainottamaan horjuvaa uskottavuutta.

Jurassic World on tuttu ja turvallinen uudelleenkäynnistysyritys Jurassic Park -elokuvasarjalle, joka osaa viihdyttää katsojaa monilla tavoilla. Nostalgia on vahvasti läsnä elokuvassa, mutta ei välttämättä ihan niin kirjaimellisesti kuin sitä alkuun luulisi. Vaikka viittauksia ja suoria yhteyksiä elokuvassa esiintyykin monen kohtauksen voimin, onnistutaan ne istuttamaan tarpeeksi luonnollisesti uuteen ympäristöön. Historiaa arvostetaan ja muistetaan elokuvassa, mutta elokuvasarja jatkaa uusien kujeiden äärellä kääntyessään astetta futuristisempaan suuntaan. Elokuva ei virheetön todellakaan ole, mutta se on yllättävän toimiva jatkumo alkuperäiselle Jurassic Park -elokuvatrilogialle.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 8.6.2022

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com