Nope (2022) - arvostelu

 

Ohjaus: Jordan Peele
Pääosissa: Daniel Kaluuya, Keke Palmer, Steven Yeun,
Brandon Perea, Michael Wincott, Wrenn Schmidt, Keith David,
Donna Mills, Eddie Jemison, Oz Perkins, Devon Graye
Genre: Mysteeri, Scifi, Jännitys
Kesto: 2 tuntia 10 minuuttia

Yhdysvaltalainen Jordan Peele on aloittanut ohjaajan uransa varsin lennokkaasti erinomaisen yhteiskunnallisen Get Out-, sekä pääosin loistavan Us-kauhuelokuvan muodossa. Nyt onkin aika siirtyä herran seuraavan projektin pariin, jonka ympärille on luonnollisesti kasaantunut valtavasti odotuksia. Nope on vuonna 2022 ensi-iltansa saanut jännittävällä mysteerillä höystetty tieteiselokuva, joka toimii samalla myös monella tapaa lajityyppien epätavanomaisena sekoituksena. Odotukset olivat kyllä korkeat, mutta onnistuiko elokuva lopulta vastaamaan niihin yhtä sykähdyttävällä tavalla?

Otis Haywood Sr. on suuren maatilan omistava hevostenkouluttaja, joka valmentaa hevosia elokuvia ja televisio-ohjelmia varten. Maineikkaan miehen elämä loppuu kuitenkin yllättäen taivaalta pudonneeseen kolikkoon, joka läpäisee tämän kallon kuolettavin seurauksin. Otis Sr:n lapset Otis ''OJ'' Haywood Jr. ja Emerald perivät isänsä maatilan ja yrityksen. Liiketoiminta alkaa hankaloitumaan, minkä vuoksi kaksikko pyrkii löytämään mahdollisia ratkaisuja pitääkseen itsensä niin sanotusti veden pinnalla. Vastaus piilee yllättäen taivaalla pilvien keskellä, kun OJ törmää uskomattomaan näkyyn.


Täytyy heti kättelyssä mainita se, että elokuvaa kannattaa lähteä katsomaan mahdollisimman avoimin mielin ja tietämättä liikaa tarinasta. Ensimmäinen traileri on sen verran loistava houkuttelija, ettei siitä pysty suoraan vielä sanomaan, että minkälaisesta elokuvasta olisi kyse. Se antaa toki osviittaa tulevasta, mutta varsinainen konsepti pysyy vakuuttavasti mysteerisenä. Nope on kuin onkin varsin kiehtova elokuva, joka ei ainoastaan onnistu näyttämään sen, että Jordan Peele on aikamme omaperäisempiä elokuvantekijöitä, mutta että elokuvataide ei ole vielä kuollutta valtavirtaelokuvien keskuudessa.

Seuraamme elokuvassa Daniel Kaluuyan esittämää Otis Haywood Jr:ia, eli OJ:tä, joka on hyvin pidättäytynyt ja jossain määrin myös stoalainen persoona luonteeltaan. Hän on periaatteiden mies, joka asettaa perheensä aina kaiken muun edelle. Hänen siskonsa, Keke Palmerin esittämä Emerald Haywood, on taas jokseenkin leväperäinen ja omintakeinen tapaus, joka välittää pääosin vain omista asioistaan. Hän asettaa omat tavoitteensa ja elämänsä muiden edelle, eikä oikein osaa pitää aikataulusta kiinni. Eräänä leutona iltana OJ:n epätavanomainen havainto taivaalla saa kaksikon kuitenkin yhdessä tähtäämään määränpäähän, johon he eivät olisi koskaan aiemmin uskoneet tähtäävän.


Nope on hyvin omaperäinen sekoitus lajityyppejä, joita ei ihan osaisi ennakkoon odottaa. Elokuva tarjoaa runsaasti eeppisiä tieteispiirteitä, kauhupainoitteisia ideoita, ironista komediaa ja painostavaa mysteeriä, jotka yhdessä muodostavat varsin monipuolisen elokuvaelämyksen. Ei ainoastaan, että Jordan Peele onnistuu muovaamaan näistä aspekteista poikkeuksellisen koukuttavan kokonaisuuden, mutta ne sulautuvat yllättävän moitteettomasti yhteen. Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna elokuva rakentaa tarinaansa huolellisella otteella alusta asti. Ohjaaja pyrkii nousujohteisesti viemään konseptia eteenpäin tarjoten samaan aikaan paljon pohdiskeltavaa katsojalle elokuvan edetessä.

Pelko tuntemattomasta on aina kiehtonut ihmisiä. Ajatus jostain tunnistamattomasta ja epäluonnollisesta riipii selkäpiitä ajatuksenkin tasolla, eikä tämä elokuva väistele sitä tosiasiaa. Elokuvan antagonistina toimivan tuonpuoleisen uhan idea on kiehtovalla ja omaperäisellä tavalla käännetty päälaelleen. Olemme ihmisinä yhdistäneet nämä ideat naiivisti tutulta tuntuvaan pieneen laatikkoon, emmekä ole edes ajatelleet toisenlaisia mahdollisuuksia. Jordan Peele päättääkin ottaa tästä kopin ja avaa silmät uudenlaiselle näkemykselle, joka on kieltämättä hirvittävä ajatuksenkin tasolla. Yksityiskohtiin en voi valitettavasti mennä tämän kanssa, sillä se paljastaisi liikaa elokuvasta, mutta sanon sen verran, että ohjaaja tuo oman käänteensä tuttuun asetelmaan.


Vaikka Nope ei välttämättä olekaan temaattisesta näkökulmasta katsottuna yhtä aggressiivinen ja painostava kuin Peelen edelliset elokuvat, osaa se siltikin tarjota varsin kiehtovia ajatuksia ja ideoita katsojan pohdiskeltavaksi. Rivien välistä voi napsia helposti kritiikkiä esimerkiksi viihdealan suuntaan, joka tuntuu useinmiten hyväksikäyttävän henkilökohtaisia vastoinkäymisiä ja traumoja rahastamistarkoituksessa. Myös ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta ammennetaan monia ideoita elokuvaan, jotka vain korostavat sitä faktaa, että ihmiset tuppaavat itse tavalla tai toisella aiheuttavan omat ongelmansa. Rotuerotteluun ei tällä kertaa syvennytä pieniä vihjauksia pidemmälle, mikä on ihan hyvä asia, sillä se tuntuisi liian päälleliimatulta muuhun materiaaliin verrattuna.

Tuotannollisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on varsin näyttävä ja mahtipontinen kokonaisuus, joka käyttää megalomaaniselta tuntuvan esillepanonsa efektiivisesti hyödykseen. Koska elokuvan asetelma on itsessään niin pienimuotoinen, tuntuu tämä spektaakkelimainen lähestymistapa varsin omaperäiseltä idealta. Se nimittäin korostaa vakuuttavasti uhan laajaa skaalaa, mikä taas välittyy näytön toiselle puolelle vakuuttavalla tavalla. Elokuvan kuvaus on monipuolista ja seuraamme tarinaa niin sanotusti jalat maassa. Nenät osoittavat kuitenkin monesti kohti taivasta, mikä tuo etenkin tiukoissa paikoissa intiimin tunnelman jo ennestään miellyttävään esillepanoon. Vaikka efektityöskentely onkin pääosin vakuuttavaa seurattavaa, hyppäävät parit yksittäiset ratkaisut ikävästi silmille temmellyksen keskellä.


Nope on jopa yllättävän monipuolinen elokuva, joka ei ennakkoon näyttäisi välttämättä olevan kovin ihmeellinen konseptiltaan. Onneksi tämän ajatuksen voi jättää nopeasti unholaan, sillä se ei ainoastaan tarraa katsojaa mukaansa ensimmäisen kolmanneksen aikana, mutta tempaa tämän todellakin mukaansa keskelle painostavaa mysteeriä, joka tuntuu vain syventyvän syventymistään. Tarina rakentuu ja nostaa kierroksia pikkuhiljaa mitä pidemmälle siinä etenemme. Samalla mysteeri tulevasta pitää katsojan jatkuvasti kiinnostuneena. Sanotaanko näin, että jos elokuvalta odottaa puhdasta kauhua, niin pettymys on luultavasti taattu, sillä sitä se ei pääosin ole.
 
Nope pitää nimittäin sisällään kauhuaspektiensa lisäksi sekoituksen muita lajityyppejä, jotka tuntuvat istuvan elokuvaan yllättävän toimivasti. Legendaarinen Steven Spielberg on selkeästi toiminut projektin inspiraationa, sillä ohjaaja Jordan Peele ammentaa kunnioittavalla tavalla joitain ideoita esikuvansa töistä. Nämä lainaukset eivät ole kirjaimellisia, vaan pikemminkin vihjailevia - olkoot ne visuaalisia tai tunnelmallisia ratkaisuja. Vaikka Get Outin tasoon ei Nope pääsekään, tuntuu se ainakin eheämmältä kokonaisuudelta kuin esimerkiksi herran edellinen Us-elokuva. Ajatuksia herättävä se ainakin on, mistä ei voi olla kuin tyytyväinen. Haittaako se, ettei se ole virheetön? Eip. On hienoa vain nähdä, että elokuvataide on vielä elossa jossain muodossa.


Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 16.8.2022
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com

Kommentit