Trick 'r Treat (2007) - arvostelu

 

Ohjaus: Michael Dougherty

Pääosissa: Quinn Lord, Dylan Baker, Anna Paquin,

Brian Cox, Gerald Paetz, Lauren Lee Smith, Rochelle Aytes,

Britt McKillip, Jean-Luc Bilodeau, Samm Todd
Genre: Kauhu, Komedia

Kesto: 1 tuntia 22 minuuttia

Trick 'r Treat on elokuva, joka taisteli tiensä väkisin läpi esteiden elokuvarakastajien tietoisuuteen. Vuonna 2007 ilmestynyt teos ei nimittäin saanutkaan sille luvattua teatterikierrostaan, vaikka alkuun se oli elokuvalle määrättykin. Kaksi pitkää vuotta siinä meni harvoilla festivaaleilla poukkoillessa, kunnes studio päätti julkaista elokuvan suoraan fyysiseen myyntiin. Sen myötä Trick 'r Treat onkin vuosien varrella löytänyt massiivisen kulttiseurantansa, joka nostikin sen yllättäenkin halloween-teemaisten tuotosten aatelistoon.

Trick 'r Treat perustuu vuonna 1996 tehtyyn animoituun lyhytelokuvaan nimeltä Season's Greetings, jonka luomisesta vastaa tämänkin elokuvan ohjannut yhdysvaltalainen Michael Dougherty. Vaikka kumpikaan teos ei ollutkaan minulle entuudestaan tuttu, herätti elokuva nopeasti kiinnostukseni jo pelkän julisteenkin perusteella. Elokuva kertoo neljä samaan naapurustoon sijoittuvaa tarinaa siitä, mitä halloweenina voi tapahtua, jos perinteiden annetaan unohtua. Nämä perinteet luotiin alunperin suojelemaan ihmisiä tuonpuoleisesta nousevaa pahaa vastaan, mutta ajan saatossa niiden tärkeys on jäänyt unholaan.

Kuvitteellinen ohiolainen Warren Valley -kaupunki uhkuu juhlavaa tunnelmaa, kun pyhäinpäivä lähestyy kovaa vauhtia kulman takaa. Ihmiset ottavat halloweenin juhlimisen tosissaan vastaan, vaikka perinteiden perimmäinen tarkoitus onkin jo jäänyt ikävästi toissijaiseksi murheeksi. Trick 'r Treat on poikkeuksellinen kokemus ensi-istumalta. Lähdin katsomaan elokuvaa tietämättä siitä juuri mitään ennakkoon, mikä voikin olla riski itsessäänkin. Ottaen huomioon, ettei konsepti ole mistään tavallisimmasta päästä, voi sen totuttelemiseen mennä hetken aikaa.

Tuotos ei kuitenkaan aikaile asetelmansa kanssa, vaan hyppää niin sanotusti suoraan syvään päätyyn eskaloimaan yksinkertaiselta idealta tuntuvaa kokonaisuutta. Hyvin pian tulee katsojalle ilmi se, että sillä on selkeä visio ja määränpää, johon se tähtää päättäväisellä otteellaan. Rakenteellisesta näkökulmasta katsottuna elokuva tuntuu alkuun hyvin pinnalliselta ja mitäänsanomattomalta konseptilta. Mitä pidemmälle siinä kuitenkin etenemme, sitä avarammaksi ja kiehtovammaksi kokonaiskuva alkaa muuttumaan kaikkine erikoisine ratkaisuineen ja yksityiskohtineen.

On hienoa nähdä, ettei ohjaaja pidä katsojaansa tyhmänä, vaikka elokuvan alustava suuntaus tuntuukin hieman epäilyttävältä ennakkoon. Ajattelinkin rehellisesti itsekseni tuotoksen ensimmäisen kolmanneksen aikana, että tällainenko elokuva tulisi lopulta olemaan luonteeltaan - hajanainen ja poukkoileva. Onneksi tämä ajatus saadaan pian kuriin, kun nämä toisistaan ''eroavat'' tarinat alkavat pikkuhiljaa risteämään keskenään. Aluksi risteytykset toimivat vain pienien yksityiskohtien varassa, mutta mitä pidemmälle elokuva eskaloituu, sitä symbolisemmaksi ja täyteläisemmäksi kokonaisuudeksi se alkaa muuttumaan.

Seuraammekin koukuttavalla mielenkiinnolla, kuinka tuikitavallisilta vaikuttavat tarinat alkavat avartumaan sekä konseptuaalisesta, että kirjaimellisesta näkökulmasta katsottuna. Vaikka lyhyttarinat eroavatkin päällepäin kontekstiltaan, risteävät niiden perimmäiset sanomat yhteen hyvin miellyttävällä tavalla loppua kohden. Kaiken takana nimittäin on ikään kuin halloween-maskottina toimiva Quinn Lordin esittämä Sam: oranssiin pyjamaan pukeutuva ja kangassäkkiä päähänsä upottava karkki-tai-keppostelija, joka seuraa illan tapahtumia pääosin sivusta. Hahmo ilmestyy paikan päälle niinä hetkinä, kun joku asukkaista rikkoo halloween-perinteen.

Elokuva pistää katsojan tulkitsemaan itseään omin avuin antaen tälle kaiken tilan sen mahdollistamiseksi. Vaikka aikaa ei siihen annetakaan paljoa, selkenee asetelma etenkin loppupuolella kiehtovien paljastuksien avustuksella, jotka antavatkin jälkikäteen merkityksellistä lisäarvoa jo aiemmin ''loppuun viedyille'' vastakkainasetteluille. Ohjaaja leikitteleekin katsojan tunteilla ja odotusarvoilla vakuuttavasti, repäisemällä mattoa aina aika ajoin jalkojen alta, mikä varmistaa sen, että pysymme jatkuvasti penkin reunalla odottaen uusia yllätyksiä. Elokuva toimii myös oivana aasinsiltana kauhun genren porteille etenkin nuoremmille katsojille.

Ottaen huomioon, että se tarjoaa kauhua jokaiseen lähtöön, on tuotoksesta helppo löytää asioita, joista itse tulisi pitämään tyylilajia kaivaessa. Tunnelmallisesti elokuva on hyvin vakuuttava perusteiltaan. Vaikka sen luonne nojaakin enemmän jännityksen luomiseen ja halloween-teeman korostamiseen, osaa ohjaaja ajoittain keventää tunnelmaa komediapainoitteisilla lisäyksillään. Luonnnollisesti osa näistä lisäyksistä eivät osu maaliinsa, mutta ajoittain ratkaisut ovat myös tervetulleita yllätyksiä toteutuksiltaan. Visuaalisesti teos onnistuu miellyttämään silmää kamera-työskentelyllään ja etenkin värimaailmallaan, joka uhkuu halloweenille tavanomaista kolkkoutta, sekä mysteerisyyttä.

Trick 'r Treat on asiansa ajava elokuva, joka pitää sisällään aivan mielettömän kiehtovia ideoita ja ratkaisuja. Vaikka alkuun materiaalin merkityksellisyys vähän epäilyttääkin, pidemmässä juoksussa kuviot selkeytyvät ja risteävät keskenään miellyttävällä tavalla. Vaikka perimmäinen idea onkin huikea kaikessa moniulotteisuudessaan, olisi se kaivannut varsinaisessa toteutuksessaan ehkä enemmän tasapainoa ja potkua, jotta sen efektiivisyys ja nerokkuus olisi välittynyt vaikuttavammin näytön toiselle puolelle. Halloweenin tunnelmaa ei elokuvalta voi kuitenkaan riistää. Elokuva nimittäin korostaa upeasti juhlan miellyttävimpiä aspekteja pienistä yksityiskohdista sen suurempiin teemoihin.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 31.10.2022

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com