Rocky V (1990) - arvostelu

 

Ohjaus: John G. Avildsen

Pääosissa: Sylvester Stallone, Talia Shire, Burt Young,

Sage Stallone, Tommy Morrison, Burgess Meredith, Richard Gant,

Tony Burton, Paul J. Micale, Michael Williams 

Genre: Draama, Urheilu

Kesto: 1 tunti 44 minuuttia

''See that? This is the favorite thing that I have on this Earth. And Rocky Marciano give me that. You know what it was? His cufflink. Huh? And now I'm givin' it to you and it, it's gotta be like a, like an angel on your shoulder see? If you ever get hurt and you feel that you're goin' down this little angel is gonna whisper in your ear. It's gonna say, 'Get up you son of a bitch 'cause Mickey loves you'. Okay?''

 

Erinomaisen ensimmäisen, loistavan toisen, asiansa ajavan kolmannen ja ristiriitaisen neljännen osan jälkeen Rocky-elokuvasarja tuntui lentävän tukevasti eteenpäin kohti mahdollista finaaliaan. Rocky V on vuonna 1990 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka ohjauksesta vastaa jälleen kerran ensimmäisestä osasta tuttu yhdysvaltalainen John G. Avildsen. Käsikirjoittajana ja päätähtenä edelleen projektissa toimiva Sylvester Stallone kaavaili alunperin elokuvasta lopetusosaa elokuvasarjalle, mutta United Artists -tuotantoyhtiö oli kuitenkin eri mieltä asiasta. Eripura saatiin lopulta sovittua ja elokuva löysi tiensä valkokankaille. Onko Rocky V uusi käännekohta elokuvasarjalle vai alkoivatko ideat pikkuhiljaa loppumaan?

Rocky palaa takaisin Yhdysvaltoihin voitettuaan järkälemäisen Ivan Dragon Moskovassa, Neuvostoliitossa. Mies pitää lehdistötilaisuuden, jossa hän ilmoittaa lopettavansa vihdoin värikkään uransa. Kuullessaan tämän hänen viereensä ilmestyy kuin tyhjästä nyrkkeilypromoottorina toimiva George Washington Duke, joka yrittää saada Rockyn taistelemaan lupaavinta nyrkkeilijäänsä Union Canea vastaan. Rocky kieltäytyy kuitenkin tarjouksesta päästäkseen elämään rauhallista elämää perheensä kanssa. Palattuaan kotiin Rocky ja Adrian huomaavat olevansa yllättäen konkurssissa, kun Paulieta huijataan petollisen kirjanpitäjän toimesta.

Kaikki perheen varat siirtyivät annetulla luvalla kirjanpitäjän tilille, joka tuhlasi kaiken epäonnistuneisiin kiinteistökauppoihin. Rockyä painostavat myös monen vuoden aikana kasaantuneet verovelat, joita ei oltu koskaan maksettu pois, mikä sinetöikin lopulta perheen vääjäämättömän kohtalon. Tiukkaan tilanteeseen joutunut mies päättää hyväksyä Canen haasteen, mutta terveydelle riskialtis aivovaurio estää häntä osallistumasta otteluun. Rocky lopettaa nyrkkeilyn vastahakoisesti ja myy koko omaisuutensa massiivisen velan maksamiseksi. Perhe muuttaa takaisin Philadelphiaan, jossa mies törmää nälkäiseen oklahomalaiseen amatöörinyrkkeilijään Tommy Gunniin.

Ristiriitaisia tunteita herättäneen Rocky IV -elokuvan jälkeen oli aika edetä elokuvasarjassa eteenpäin. Rocky V jatkaa tarinaa tutulla tavalla siitä, mihin edellinen osa jäi. Asetelman kanssa ei paljoa aikailla, vaan elokuva hyppää heti kättelyssä keskelle roihuavaa myrskyn silmää. Ottaen huomioon, että edelliset kaksi osaa alkoivat nojaamaan yhä enemmän puhtaan viihteen puolelle, oli yllättävää huomata, että elokuvasarjan viiden osa tekeekin täyskäännöksen lähestymistapansa suhteen ja lähtee tavoittelemaan uskottavaa maanläheisyyttä. Sanotaanko näin, että vaikka alkuun elokuva yllättää lupaavammalla draamapainoitteisuudellaan, lähtee elokuva nopeasti luisumaan kohti keskinkertaisuutta.

Rocky V palaa kirjaimellisesti juurilleen - tai niin se ainakin yrittää parhaansa mukaan tehdä. Ohjaaja lähtee edistämään tarinan alkua varsin kriittisillä käänteillä, jotka pakottavat Sylvester Stallonen esittämän Rockyn ja tämän perheen muuttamaan takaisin Philadelphian työväen asutusalueelle, josta he ovat alunperinkin ponnahtaneet tyhjästä rikkauksiin. Mies joutuu todellisten valintojen eteen, jotka eivät ainoastaan vaikuta häneen itseensä, mutta koko Balboan perheeseen. Rocky joutuu pakon edessä jättämään nyrkkeilyn sikseen vakavan vammansa vuoksi, joka olisi voinut koitua kohtalokkaaksi uran jatkuessa.

 

Rahaa on kuitenkin jostain revittävä, minkä vuoksi hän päättää valmentaa nuoria nyrkkeilijöitä Mickeyn vanhalla kuntosalilla. Eräänä päivänä hänen eteensä ilmestyy oklahomalainen amatöörinyrkkeilijä, Tommy Morrisonin esittämä Tommy Gunn, joka haluaa Rockyn valmentavan hänet lajin huipulle. Epäilyksistään huolimatta mies suostuu auttamaan nuorukaista ja heidän matkansa alkaakin lennokkaasti. Kaksikko etenee voitosta voittoon, mikä lupailee hyvää sekä Rockylle, että hänen suojatilleen, jonka nälkä tuntuu vain kasvavan ajan edetessä. Samaan aikaan Richard Gantin esittämä nyrkkeilypromoottori George Washington Duke, yrittää kaikkensa saadakseen Rockyn takaisin rinkiin.

Mies aiheuttaa paljon hämminkiä kulissien takana, joka johtaakin lopulta poikkeuksellisen odotettuihin lopputulemiin. Rockyn uusi valmennettava vie kaiken ajan perheen laatuajasta, mikä alkaa vaikuttamaan hänen esiteini-ikäiseen Robert-poikaansa. Poika, joka on kasvatettu miettimään aivoillaan mielummin kuin toimimaan nyrkeillään. Pikkuhiljaa Rockyn tahaton laiminlyönti poikaa kohtaan saa tämän muuttumaan varsin vihamieliseksi ja kärkkääksi tapaukseksi. Talia Shiren esittämän Adrianin tehtävänä on taas pitää Rocky aisoissa ja poissa ringin sisältä. Hän on aina toiminut italialaisen orin järjen äänenä, eikä hän tälläkään kertaa suistu raiteiltaan asian kanssa.

John G. Avildsen yrittää parhaansa mukaan rakentaa uutta tulevaisuutta elokuvasarjan tarinalle, joka on ajautumassa pikkuhiljaa kohti ehtoopuoltaan. On jopa yllättävää huomata, että jokaikinen osa on onnistunut enemmän tai vähemmän tuoda uudenlaisia esteitä ja ideoita tarjottimelle Rockyn haastamiseksi. Vaikka elokuvissa onkin tietynlainen kaavamaisuus alkanut selkeytymään jatko-osien myötä, ovat tekijät aina yrittäneet tuoda uusia elementtejä tai painopisteitä alkuperäisen konseptin horjuuttamiseksi. Viidennessä osassa tapahtuu paljon asioita, joista tietyt ovat varsin miellyttäviä lisäyksiä ja toiset taas turhauttavan väkinäisiä.

Vaikka elokuvassa onkin jonkin verran positiivisia piirteitä, ovat monet ratkaisuista hyvin kärsimättömiä, joiden avulla yritetään vain tuoda väkinäistä eripuraa hahmojen välille. Tämän vuoksi monet kohtaukset jäävät vaikutukseltaan hyvin ontuviksi. Tarjolla olevat teemat ovat kyllä merkityksellisiä, minkä vuoksi osa draamasta tuntuukin ajavan asiansa moitteettomasti kontekstinsa puolesta. Alkuperäiset näyttelijät ovat parhaimmillaan asiansa ajavia, mutta uudet lisäykset jättävät kuitenkin toivomaan paremman perään. Elokuvan ensimmäinen puolisko vaikuttaa ailahtelevaisuudessaankin ihan lupaavalta alustukselta lopetukselle, joka lähtee lopulta aivan lapasesta. Se jättää karvaan maun varmasti monelle, mikä on ymmärrettävää.

Rocky V on elokuva, joka yrittää palata takaisin juurilleen, mutta heikolla menestyksellä. Vaikka paikoitellen vaikuttaakin, että se löytää omat hienot hetkensä, tuntuu kokemus varsin mitäänsanomattomalta ja turruttavalta jälkikäteen. Rocky IV tarjosi todellisen testosteronipommin, joka viihdytti kaikessa keveydessään, kun taas Rocky V unohtaa viihdearvon kokonaan keskittyessään toinen toistaan häiritseviin draamakaariin. Eli käytännössä tätä elokuvaa vaivaavat täysin päinvastaiset ongelmat edeltäjäänsä verraten, mikä on kyllä merkillistä. Rehellisesti Rocky V ei jää mieleen juuri mistään näkökulmasta katsottuna, minkä vuoksi se jää kuin jääkin elokuvasarjan häntäpäähän, kun järjestystä ruvetaan miettimään.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 25.2.2023

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com