Tiikerinsilmä - Rocky III | Rocky III (1982) - arvostelu

 

Ohjaus: Sylvester Stallone

Pääosissa: Sylvester Stallone, Talia Shire, Burt Young, Mr. T,

Carl Weathers, Burgess Meredith, Tony Burton, Ina Fried, Hulk Hogan
Genre: Draama, Urheilu

Kesto: 1 tunti 39 minuuttia

''He ain't just another fighter! This guy is a wrecking machine! And he's hungry! Hell, you ain't been hungry since you won that belt.''

Erinomaisen ensimmäisen ja loistavan toisen osan jälkeen Rocky-elokuvasarja vakiinnutti paikkansa maailmanlaajuisena elokuvateattereiden kassakoneena, eikä lopusta ollut tietoakaan. Pian Rockyn uusintaottelu -elokuvan julkaisun jälkeen alkoivat keskustelut jyllätä kolmannen osan merkeissä. Ohjaajana, käsikirjoittajana ja päätähtenä jatko-osassa toiminut Sylvester Stallone onnistui kiinnittämään aiemmista osista tutut naamat ja tekijät uuteen projektiin mukaan poikkeuksellisen nopeasti, mutta antagonistin roolitus tuntui kuitenkin vievän odotettua enemmän aikaa.

 

Pitkän etsinnän jälkeen kilpailullisen Games People Play -televisiosarjan kuvauksista löytyi sopiva mies rooliin. Elokuvan julkaisu oli menestys lippuluukuilla ja vastaanotto vaikutti päällepäin positiiviselta. Kriitikot ja katsojat nauttivat kyllä materiaalista, vaikka käsikirjoitusta ja sen perimmäistä tarkoitusta puitiinkin jonkin verran jälkikäteen. Itse en ole elokuvaa ennen nähnyt, minkä vuoksi onkin kiehtovaa nähdä, että kestääkö elokuvasarjan puhti toista osaa pidemmälle vai alkavatko suunnitelmat muuttumaan astetta yksinkertaisemmiksi jatkoa ajatellen.

Viisi vuotta raskaansarjan maailmanmestaruuden voittamisen jälkeen Rocky Balboa on onnistunut puolustamaan himoittua titteliään jo kymmenen kertaa. Hänen maineensa ja osakkeensa ovat nousseet raketin lailla huipulle, mikä antaakin miehelle mahdollisuuden elää huoletonta elämää perheensä kanssa. Mittavan voittoputken jälkeen Rocky alkaa vihdoin harkitsemaan nyrkkeilyn lopettamista huipulla, sillä hän tuntee olonsa varsin kylläiseksi ja perintönsä tarpeeksi tahrattomaksi. Maailmanmestarin pitkäaikaisena managerina toimiva Mickey kehottaa miestä lopettamaan ajoissa ennen kuin noutaja hakee omansa. Noutaja onkin jo koputtelemassa ovella, kun nopeasti listalla nouseva nuori ja voimakas haastaja, James ''Clubber'' Lang, astuu kuvaan.

Sylvester Stallonen esittämä Rocky onnistui kuin onnistuikin repimään itselleen maailmanmestaruusvyön aiemmin voittamattomalta Carl Weathersin esittämältä Apollo Creediltä. Se toi mukanaan rikkauksia ja mahdollisuuksia, joihin hänellä ei ennen ollut edes asiaa kajota. Tarina lähteekin liikkeelle herran nousukiitoa kuvaavan kohtauksen voimin, joka antaa vähän osviittaa siitä, mihin urotekoihin mies on seuraavien vuosien aikana yltänyt urallaan. Tuhkimotarina tuntuu vain jatkuvan jatkumistaan ja elämä hymyilee leveästi Rockylle. Kun seuraava vaarallinen uhka alkaa olemaan ihan kulman takana, alkavat monet ei-toivotut yksityiskohdat nousemaan pinnalle. Onko Rocky todella menestyksensä ansainnut?

Nyt on kyllä todettava, että Tiikerinsilmä - Rocky III -elokuva on kaikessa kiehtovuudessaan ja mukaansatempaavuudessaankin varsin ristiriitainen tapaus kaiken kaikkiaan. Ei se mielestäni murskaavaa kritiikkiä ansaitse, mutta joitain asioita se olisi voinut mielellään hioa sileäksi. Elokuva eroaa edeltäjistään monella tapaa sekä hyvässä, että pahassa. Sen lähestymistapa on monta astetta suoraviivaisempi, mikä pitää huolen kyllä siitä, että kokemus on tiukka ja viihdyttävä. Samaan aikaan tapahtumien merkityksellisyys ja painoarvo jäävät eittämättä taka-alalle. Toki, tekijät yrittävät parhaansa mukaan painottaa merkityksellistä tematiikkaa, mutta järkyttävän käsittelyvauhdin vuoksi monet aiheista jäävät hieman väljiksi.

Elokuva on selkeästi lyhyempi kokonaisuus, joka on myös leikattu yhtä tiukaksi kuin Stallonen rasvaprosentti konsanaan. Tapahtumat etenevät jouhevasti eteenpäin, minkä vuoksi ei kertaakaan tarvitse edes kelloakaan vilkaista. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että emme juurikaan pysähdy minkään asian äärelle pohtimaan, vaan pikemminkin pikakelaamme kaiken kerralla läpi. Elokuva pitää sisällään muutamia muistettavia kohtauksia, joiden äärelle mielellään palaa, mutta kokonaisuutena se tuntuu liian ympäripyöreältä ja pinnalliselta. Tarinassa on nimittäin muutama väkevä käännekohta tarjolla, josta olisi voinut saada paljon enemmänkin tunnetta irti, mutta jatkuvan kiireen vuoksi ne jäävät efektiivisiksi vain ajatuksen tasolla.

Epäonnistuminen ja sen taustalla vaaniva pelko on suurin myrkky, mitä urheilija voi itseensä tietämättään vertauskuvallisesti piikittää. Se tekee ihmisestä epävarman ja liiankin varovaisen. Huippu-urheilussa liika varovaisuus ei ole koskaan hyvästä, sillä riskien ottaminen ja eteen tulleiden esteiden yli runnominen on avain menestykseen. Rocky joutuu oppimaan tämän kantapään kautta. Hän on nauttinut vuosia nousukiidostaan, joka tuntuu ajatuksenkin tasolla olevan liian hyvä asia ollakseen totta. Jos se perimmiltään tuntuu siltä, on todennäköistä, että näpit ovat pelissä joissain muissakin asioissa. Pääsemme jonkin verran tutustumaan siihen, miten nyrkkeilybisnes toimii yksinkertaisimmillaan.

Kurkkaamme pinnallisesti esimerkiksi siihen, miten vastustajat valitaan ja minkä perusteella. Saamme tietää, että miten menestystä pyritään takaamaan mahdollisimman pitkäjänteisesti voittojen varmistamiseksi. Jonain päivänä totuus tulee kuitenkin aina ilmi ja se iskee yleensä aina kovaa vyön alle. Rocky pääseekin kokemaan tämän runnutuksen lähietäisyydeltä. Vääjäämättömät vastoinkäymiset voivat rikkoa ihmisen kuin ihmisen, mutta ero onkin siinä, että pystyykö vastaanottava osapuoli nousemaan takaisin pystyyn taistelemaan tiensä takaisin huipulle. Tätä Stallone yrittää elokuvallaan kertoa, mutta itse toteutus kärsii hyperaktiivisen tarinankerronnan vuoksi.

Edelliset kaksi osaa nojasivat vahvasti hahmoihin ja heidän välillä kuohuvaan draamaan, kun taas tämä elokuva pyrkii panostamaan viihteeseen ja sen arvoon. Onhan se totta, että elokuva koukkaa katsojan hienosti mukaansa, mutta miellyttävästä viihdearvosta huolimatta se jää vellomaan kahden maailman väliin, joissa toinen vakuuttaisi sellaisenaan tarinankerronnallaan ja syvällisyydellään, kun taas toinen tarjoaisi vain rutkasti toimintaa ja kevyttä vilskettä. On hienoa nähdä kuitenkin, että elokuvasarja yrittää vielä viedä kokonaisvaltaista tarinaa eteenpäin uusiin suuntiin, vaikka se kärsiikin laadullisesti sen seurauksena. Jatkoa ajatellen on myös mielenkiintoista nähdä, että painottuvatko seuraavat jatko-osat puhtaasti viihteen puolelle vai suuntaavatko ne takaisin juurilleen draaman äärelle.

Tiikerinsilmä - Rocky III on hyvä elokuva, joka erottuu aiemmista elokuvista monesta näkökulmasta katsottuna. Vaikka sielu onkin vielä läsnä kokonaiskuvassa, rakoilee elokuva valitettavasti rakenteellisesti ja paikoitellen myös tunnepainoitteisesti. Teos tarjoaa karikatyyrimäisen antagonistin, joka kieltämättä alkuun vakuuttaa pelottavalla kehonkielellään ja painostavuudellaan, mutta jää vähän mitäänsanomattomaksi hahmoksi loppupeleissä. Ottelut ovat vauhdikkaita ja mukaansatempaavia, vaikka jännitykseltään jäävät nuolemaan näppejään edeltäville osapuolille. Teemakappaleena toimiva Survivor-yhtyeen ''Eye of the Tiger'' tuo elokuvaan potkua, joka toimii edelleenkin yhtenä motivoivimmista ja sytyttävimmistä kappaleista urheilupiireissä kautta aikain.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 22.2.2023

Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com