Ohjaus: Ti West
Pääosissa: Mia Goth, David Corenswet, Tandi Wright,
Matthew Sunderland, Emma Jenkins-Purro, Alistair Sewell
Genre: Draama, Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 43 minuuttia
Vuonna 2022 ensi-iltansa saanut X-elokuva yllätti positiivisesti aistikkaalla ja epätavanomaisella konseptillaan, vaikka jälkikäteen se ei muutamaa kohtausta lukuun ottamatta olekaan jäänyt mieleen kovin muistettavana tapauksena. Ohjaajana toimineella yhdysvaltalaisella Ti Westillä oli kuitenkin suuret suunnitelmat tulevaisuutta ajatellen. Mies oli nimittäin suunnitellut elokuvan ympärille sekä esi-, että jatko-osan avartamaan maailmaa entisestään ja olin kieltämättä kiinnostunut kyseisestä ideasta.
A24-tuotantoyhtiön tuottama Pearl on vuonna 2022 ensi-iltansa saanut kauhupainotteinen draamaelokuva, joka ilmestyi vain muutamia kuukausia X:n ''maailmankiertueen'' jälkeen. Teos onkin siitä erikoinen, että sen alustava suunnitteluprosessi lähti liikkeelle jo edellisen tuotoksen kuvauksien aikana. Ohjaaja Ti West työskenteli pääroolissa esiintyvän Mia Gothin kanssa todella tunnollisesti käsikirjoituksen parissa ja he onnistuivatkin nikkaroimaan sen lopulta kuvauksia varten valmiiksi.
Toki, elokuvateollisuus oli tuolloin pysähtynyt kesken tuotannon maailmalla myllertävän tilanteen takia. Koronaviruspandemia piti todellakin huolen siitä, että työt seisahtuivat uomiinsa. Aikataulutukset ensi-iltojen puolesta muuttuivat jatkuvalla syötöllä ja vailla minkään sortin varmuutta tulevasta. A24 päätti kuitenkin luottaa tekijöihinsä näyttäen yllätyksellisesti vihreää valoa Pearl-elokuvalle, ennen kuin X oli edes vielä näyttöjä kerännyt omalta teatterikierrokseltaan.
Kuvaukset alkoivat myös heti paikalla edellisten loputtua, mitä ei kovinkaan useasti alalla näe tapahtuvan näin saumattomasti toteutettuna. Molemmat elokuvat saivat ensi-iltansa vuoden 2022 aikana, vaikka Suomessa ei Pearl-esiosa koskaan virallista teatterikierrosta saanutkaan. Yksittäisiä näytöksiä oli toki tarjolla, mutta nekin esitettiin vasta vuoden 2023 puolella. Odotukseni elokuvaa kohtaan olivat maltilliset ja se johtuikin siitä, että sen ympärillä vellova huuma oli jo ehtinyt laantumaan maailmalla.
Vuonna 1918 influenssapandemia on alkanut levittäytymään Yhdysvalloissa ja sotaa käydään Euroopan mantereella edelleenkin rajuissa tunnelmissa. Maailma on ajautunut todellisen sekasorron partaalle, minkä vuoksi myös monen keskiluokkaisenkin perheen arkielämä on vaikeutunut tuntuvasti tilanteen eskaloituessa kohti entistä epävarmempia aikoja. Pearl on nuori nainen, joka asuu saksalaisten maahanmuuttajavanhempiensa kanssa heidän teksasilaisella kotitilallaan.
Perheen isä on halvaantunut ja kuolemansairas, minkä vuoksi Ruth-äiti vaatiikin tyttäreltään apua tiluksien ja miehensä hoitamisen suhteen. Jännittävämpää elämää kaipaava Pearl innostuu elokuvista, joita hän käy vilkuilemassa aina aika ajoin vieraillessaan kaupungissa. Nainen unelmoi maailmantähteydestä, vaikka äiti paheksuukin ajatusta kärkkäästi. Ainutlaatuinen tilaisuus ilmestyykin Pearlin eteen, mutta sen tavoitteleminen paljastaa hänestä kuitenkin astetta häiritsevämpiä puolia.
Pearl-elokuvan jatko-osana aikajanalla toimiva X onnistui viihdyttämään katsojia ympäri maailmaa miellyttävän omaperäisellä visiollaan ja oikukkaalla luonteellaan. Kun kuulin ensimmäistä kertaa huhutusta esiosasta, olin alkuun hieman epäröivä sen suhteen. X:n nähneenä olin loppujen lopuksi myyty ajatukselle. Onnistuiko esiosa kuitenkin erottumaan joukosta jollain tapaa vai ei? Kyllähän se onnistui. Pearl on elokuva, joka lähestyy konseptiaan hidastempoisella ja harkitulla otteella alusta asti.
Ohjaaja Ti West ei kiirehdi alustuksensa kanssa ollenkaan, vaan pitää huolen siitä, että katsoja pääsee kunnolla käsiksi nimikkohahmoon ja tämän ristiriitaiseen elämäntilanteeseen. Ristiriitainen hän todella onkin, sillä alkuun olemme täysin hänen puolellaan, mutta tilanteen eskaloituessa koko konsepti kääntyy päälaelleen. Tämä on yksi niistä elokuvista, joita kritisoidaan jo pelkän alkuasetelman perusteella. Kyseessä on kuitenkin esiosa, jonka nimikkohahmo esiintyy X-elokuvassa antagonistin roolissa.
Koska yksityiskohdan tiedostaa jo tässä vaiheessa, voi myös sen perusteella loogisesti päätellä, että tarinakaaret tulevat joka tapauksessa johtamaan aiemmin nähtyihin tapahtumiin tavalla tai toisella. Päätelmä ei kuitenkaan tunnu ottavan elokuvasta mitään pois, sillä se toimii yllättävän hyvin myös omana kokonaisuutenaankin. Se onnistuu vangitsemaan katsojansa keskelle päähahmon räiskyvää luonnetta tutkivaa tarinaa ja haastaa tätä jatkuvasti moraalisesta näkökulmasta katsottuna.
Vaikka paperilla tarina ei vaikuttaisikaan kovinkaan erikoiselta ilmestykseltä, hyötyy se pienimuotoisesta asetelmastaan ja kärsivällisestä toteutustavastaan todella paljon. Välitämme nimikkohahmostamme, minkä vuoksi tapahtumatkin saavat paljon enemmän merkityksellisyyttä osakseen. On miellyttävää seurata, kuinka tunnelma alkaa kiristymään nousujohteisella tavalla tarinan eskaloituessa yhä pidemmälle ja pidemmälle.
Visuaalisesta näkökulmasta katsottuna elokuva on todella tyylikästä koettavaa. Ei ainoastaan, että siitä huokuu vilpitön rakkaus liikkuvia kuvia kohtaan, mutta se onnistuu toden teolla välittämään materiaalinsa vaikuttavalla tavalla näytön toiselle puolelle. Kuvaus on laadukasta ja värimaailma yllättää räikeydellään. On myös nostettava tapetille sekin seikka, että kauhuelokuvaksi Pearl tuntuu kaihtavan ajatusta pimeydestä. Ikään kuin se yrittäisi viestiä sitä, että kauhun tunteita voitaisiin saada irti myös valoisasta ympäristöstä.
Vaikeaahan se kieltämättä on, mutta elokuva onnistuu luomaan ainakin monia piinaavia hetkiä, jos ei ihan pakokauhun valtaan välttämättä ajakaan katsojaa. Muutamien tappokohtausten lisäksi kaksi merkittävää monologihetkeä erottuvat väkevästi osakseen. Nuo hetket ovat juurikin niitä hetkiä, jolloin elokuva todella pääsee oikeuksiinsa. Ei ainoastaan, että kyseisissä kohtauksissa ilmapiiri muuttuu hetkessä aavemaiseksi, mutta veri alkaa virtaamaan suonissa huomattavasti nopeammin.
Pearl on loistava elokuva, joka on laajan maailmanlaajuisen ylistyksensä ansainnut. Vaikka se ei missään nimessä täydellinen olekaan, onnistuu se siltikin välittämään varsin syvällisen ja tyylikkään elokuvaelämyksen katsojan vastaanotettavaksi. Nimikkohahmoa esittävä Mia Goth tekee aivan mielettömän roolisuorituksen, joka itsessäänkin ansaitsisi enemmän huomiota osakseen. Vaikka elokuva ei varmastikaan tule kaikkia tahoja miellyttämään toteutuksensa puolesta, on siitä nostettavissa monia elementtejä, joita jokainen pystyy varmasti arvostamaan ihan taiteellisestakin näkökulmasta katsottuna.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 29.10.2023
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti