Ohjaus: Juan Antonio Bayona
Pääosissa: Enzo Vogrincic Roldán, Matias Recalt, Agustin Pardella,
Tomas Wolf, Diego Vegezzi, Esteban Kukuriczka, Francisco Romero,
Rafael Federman, Felipe González Otaño, Agustin Della Corte
Genre: Draama
Kesto: 2 tuntia 24 minuuttia
Yleisimmin vuoden vaihteen aikoihin käyn läpi listoja tulevista nimikkeistä, joiden ympärille alan suunnittelemaan tulevan vuoden julkaisukalenteria. Tämä lista lähtee sitten muovautumaan ajan kanssa ja järjestys muuttuu viikkojen vieriessä. La sociedad de la nieve, eli suomalaisittain Lumen yhdistämät on yksi niistä elokuvista, joka osui ensimmäisten joukossa tähtäimeeni. Se on vuonna 2023 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka ohjauksesta vastaa espanjalainen elokuvaohjaaja Juan Antonio Bayona.
Elokuva perustuu vuonna 2009 julkaistuun Pablo Viercin kirjoittamaan samannimiseen kirjaan, joka taas pohjautuu kauhistuttaviin tositapahtumiin. Kirjassa Vierci dokumentoi kuudentoista onnettomuudesta selviytyneen tahon mietteitä ja muistoja vuonna 1972 tapahtuneesta shokeeraavasta lentokonetapaturmasta, jonka monet varmasti tietävät jo entuudestaan. Itse en ollut kuitenkaan tietoinen kyseisestä tapaturmasta, vaikka nuorempana olinkin kiinnostunut aihealueesta.
Bayona törmäsi yllättäen Viercin kirjaan valmistautuessaan Selviytyminen-elokuvansa tekoon ja päättikin lopulta hankkia oikeudet elokuva-adaptaatioon vuonna 2012. Lumen yhdistämät, eli englantilaisittain Society of the Snow -projektin äärellä työskennelleet tahot kuvasivat yli sata tuntia haastattelumateriaalia elävien selviytyjien kanssa ja heitä esittäneet näyttelijät pääsivät myös tutustumaan heihin ennen varsinaisia kuvauksia päästäkseen paremmin jyvälle käsiteltävästä aihealueesta.
Ohjaaja päätti kuvata elokuvansa oikealla tapaturmapaikalla ja samaan vuoden aikaan sovitettujen tapahtumien kanssa pitääkseen asetelman mahdollisimman uskottavana ja autenttisena. Näyttelijät joutuivat myös hetken aikaa elämään samoissa olosuhteissa päästäkseen samaiseen mielentilaan hahmojensa kanssa. Elokuva purkitettiin lopulta suuremmitta ongelmitta. Netflix-striimauspalvelu hankki elokuvan levitysoikeudet ja järjesti muutaman rajoitetun näytöksen näyttääkseen elokuvan ennakkoon yleisölle.
Elokuvan vastaanotto on ollut toistaiseksi poikkeuksellisen positiivinen kaiken kaikkiaan. Ei ainoastaan, että kriitikot ovat ylistäneet sen autenttisen armotonta luonnetta, mutta myös tavalliset katsojatkin ovat nostattaneet sen riepottelevan tunnelman pääpointikseen puhuessaan Lumen yhdistämät -elokuvasta. Odotukseni olivat toiveikkaat sitä kohtaan, vaikka kesto saattoikin ennakkoon ehkä hirvittääkin ajatuksen tasolla. Onnistuiko elokuva lopulta vakuuttamaan varteenotettavuudestaan?
Seuraamme elokuvassa nuorta uruguaylaista rugbyjoukkuetta, joka lähtee valmistautumaan Chilen matkaan vierasotteluaan varten. Pelaajat saavat ujutettua matkaseurakseen myös muutaman läheisen ystävänsä ja perheenjäsenensä tukijoukoikseen. Lämpimissä tunnelmissa aloitettu matka alkaa muuttumaan nopeasti helvetilliseksi painajaiseksi, kun lentokone syöksyy Andien vuoristoiselle maaperälle jättäen eloonjääneet vailla ruokaa, suojaa ja toivoa selviytymisestä.
Lumen yhdistämät on elokuva, joka ei ole tullut ainoastaan kertomaan tarinaa yhdestä kaikkien aikojen selviytymisihmeistä, mutta joka yrittää saada katsojan myös tuntemaan kaiken sen ympärillä vellovan kaaoksen, minkä keskellä selviytyjät joutuivat elämään noin kymmenen viikon ajan lentokoneen putoamisen jälkeen. Lyhyehkön alustuksen jälkeen katsoja viedäänkin suoraan hypotermian armoille Andien vuoristoon, jossa tilanne alkaa toden teolla näyttämään toivottomalta.
Seuraamme, kuinka hahmojen tuska alkaa materialisoitumaan yhä selkeämmin ja selkeämmin tilanteen edetessä. Avaimet selviytymiseen ovat ehkä heidän käsissään, mutta siihen johtavaa ovea ei tunnu kuitenkaan löytyvän vaihtoehtojen huvetessa viikkojen vieriessä. Luonnon äärimmäinen armottomuus puskee väkevästi näytön toiselta puolelta katsojan koettavaksi. Ei ainoastaan, että sanoinkuvaamaton kylmyys jäädyttää sielun, mutta tunnemme oikeasti olevamme keskellä mahdotonta tehtävää.
Kun vaadittavat työkalut alkavat loppumaan ja paperinohuet varastot hälvenemään, alkavat ihmisetkin menettämään järkensä. Eskaloituessaan elokuva syventyy todella vaativien teemojen äärelle sekä inhimillisestä, että psykologisesta näkökulmasta katsottuna. Mitä ihminen on valmis tekemään selviytyäkseen? Millä tavoin äärimmäiset olosuhteet alkavat vaikuttamaan ryhmään ja sen yhteiseen käsitykseen moraalista? Tarina kattaa nämä kysymykset varsin yksityiskohtaisesti ja säälittömästi.
Elokuva on toki pitkä kestoltaan, mutta mitä pidemmälle siinä etenemme sitä enemmän alamme investoitumaan sen tarjoamiin antimiin ja vaikeasti sulateltaviin kokemuksiin. Vaikka tarina pitääkin sisällään paljon liikkuvia rattaita, saa ohjaaja Juan Antonio Bayona ne nidottua varsin jouhevaksi kokonaisuudeksi, joka koettelee armottomasti emotionaalisella tasolla. Katsojina alamme nimittäin itse miettimään omia mahdollisuuksiamme vastaavanlaisessa tilanteessa, joka vaikuttaa ylitsepääsemättömältä ajatuksenkin tasolla.
Teknisestä näkökulmasta katsottuna elokuva vakuuttaa varteenotettavuudellaan. Ei ainoastaan, että valtaosa visuaalisista efekteistä ajavat mainiosti asiansa omassa kontekstissaan, mutta käytännönläheinen lähestymistapa varmistaa myös sen, että asetelma välittyy näytön toiselle puolelle poikkeuksellisen uskottavalla tavalla. Pedro Luquen kuvaus on kaunista seurattavaa, vaikka todistammekin hirvittäviä asioita sen kautta.
Sävellyksistä vastaava Michael Giacchino korostaa tragedian armotonta luonnetta ja kohtausten merkittävyyttä erinomaisesti. Lumen yhdistämät on loistava draamaelokuva, joka onnistuu toden teolla päästämään sanoinkuvaamattoman kylmyyden näytön toiselle puolelle katsojien vastaanotettavaksi. Ei ainoastaan, että syventyessään se armottomuus ja epätoivo konkretisoituu konseptuaalisella tasolla, mutta tarina itsessäänkin saa meidät tuntemaan vahvoja tunteita puoleen, jos toiseenkin käsiteltävästä aiheesta.
Juan Antonio Bayona tuo näytölle raa'an kuvauksen selviytymisestä ja sen vaatimista uhrauksista, joita on mahdottomassa paikassa tehtävä. Se antaa myös hyvän käsityksen siitä, minkälaisiin ihmeisiin ihminen voi yltää pakon edessä, kun vaihtoehdot alkavat hupenemaan silmien edessä. Sitä alkaa itsekin arvostamaan elämän pieniä yksinkertaisia asioita enemmän, kun näkee minkälaisiin olosuhteisiin voi epäonnekas pahimmillaan joutua. Elokuva ei tule olemaan jokaisen katsojan mieleen ja ihan ymmärrettävistä syistä, mutta ylistyksensä se on todellakin ansainnut.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 9.1.2024
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti