Kakegurui | 賭ケグルイ | Kausi 1 (2017) - arvostelu

 

Luoja: Mckenzie Hammonds

Pääosissa: Saori Hayami, Tatsuya Tokutake,

Minami Tanaka, Ayaka Fukuhara, Karin Nanami, Yuuki Wakai,

Tomokazu Sugita, Mayu Udono, Mariya Ise

Genre: Anime, Jännitys, Mysteeri

Jaksoja: 12

MAPPA-tuotantoyhtiön tuottama Netflix-alkuperäisnimikkeisiin kuuluva Kakegurui on vuonna 2017 julkaisunsa saanut jännityssarja, jonka luomisesta on vastannut Mckenzie Hammonds. Sarja perustuu vuonna 2014 alkaneeseen samannimiseen mangasarjaan, joka on viime vuosien mittaan tuntunut löytävän yhä enemmän ja enemmän seuraajia ympäri maailmaa. Itse törmäsin siihen sattumalta selatessani arvioitavia animenimikkeitä ja tämä oli yksi listoille joutuneista.

Pitkään siellä muhinut sarja osui uudemman kerran kohdalle ja päätin uteliaisuudestani vilkaista, että mistä kaikki sen saama huomio on oikein peräisin. Uhkapelaaminen ei varsinaisesti kuulu elämääni, mutta aina silloin tällöin uppoudun mielelläni korttipelien maailmaan kokeilemaan onneani, joten luonnollisesti konseptin eskaloituva ''mahdollisuus vai uhka'' -asetelma herätti kiinnostukseni senkin pohjalta. Onko Kakegurui mistään kotoisin vai onko puhuttelevuus johtunut aivan muista asioista?

Hyakkaou-yksityiskoulu on yksi Japanin arvostetuimmista koulutusportaista, jota vain rikkaat oppilaat voivat vaikutusvaltaisista taustasyistä käydä. Toisin kuin normaalit koulut, tätä oppimisympäristöä ja sen toimintaa hallitsee kokonaan opiskelijaneuvosto. Käytettävä hierarkia mukautuu jatkuvasti uhkapelien tulosten mukaan. Parhaat pelaajat nauttivat suosiosta, rahasta ja sen myötä myös ylistävästä tittelistään, kun taas veloissa vellovia osapuolia pidetään ''lemmikkeinä'' ja palvelijoina muiden oppilaiden silmissä.

Salaperäinen toisen vuoden siirto-opiskelija Yumeko Jabami saapuu yllättäen Hyakkaou-yksityiskouluun kesken lukukauden. Lemmikiksi joutunut opiskelija Ryota Suzui päättää esitellä naisenalulle paikkoja ja huomaa pian, että tämä on sairaalloisen pakkomielteinen uhkapelaamisesta. Kontrollin puute ajaa Yumekon varsin tiukkoihin paikkoihin koulun hierarkiassa, mutta hänellä on määrätietoinen suunnitelma opiskelijaneuvoston horjuttamiseksi.

Kakegurui on sarja, joka pitää sisällään monia poikkeuksellisen kiehtovia elementtejä ja samaan aikaan yhden todella häiritsevän seikan, joka tekee koko katsastuksesta jokseenkin ristiriitaisen ja vaivaannuttavan vastaanotettavan. Hyakkaou-yksityiskoulussa tuntuu kapitalismi kukoistavan paremmin kuin missään muualla maailmalla. Uhkapelipyramidi vie oppilaita joko eteenpäin tai vääjäämättömään turmioonsa kirjoittaen tulevaisuuden samalla valmiiksi heidän puolestaan.

Ovelimmat ja tarkimmat pelaajat selviävät, kun taas mentaalisesti heikommin peleihin asennoituvat taas päinvastoin. Seuraamme tarinassa Saori Hayamin ääninäyttelemää Yumekoa, joka vaikuttaa päällepäin varsin tavalliselta ja helposti lähestyttävältä persoonalta. Mitä pidemmälle tuotantokaudessa kuitenkin etenemme, sitä erikoisemmaksi suhteemme päähahmoomme muuttuu. Hän nimittäin rakastaa uhkapelaamista, eikä siinä tosiaan sellaisenaan vielä mitään väärää tunnu olevan paperilla.

Kun sanon, että hän rakastaa sitä - niin alleviivaan sitä vahvasti. Hän ei kirjaimellisesti selviäisi ilman sen tuomaa ''lämpimähköä'' tunnetta ja puoleensavetävää koukkua. Vaikka sarjalla onkin kieltämättä todella erikoinen ja mukaansatempaava konsepti takanaan, se tuntuu ajautuvan pahimmillaan sen verran ikävälle tielle, että kolikon kääntöpuolta on vaikea puolustella. Sanotaanko vaikka niin, että Kakegurui nojaa ajoittain turhankin intensiivisesti seksuaalisesti viittailevaan materiaaliin, joka hyppää silmille.

Ei mitään konkreettista, mutta tavaksi tulleesta viittailusta tekee vaivaannuttavan se, että käsiteltävät hahmot ovat alaikäisiä, mikä luonnollisesti ei istu kovin hyvin kokonaiskuvassa. Tämä on tosin se ainoa ongelma, mikä vaikuttaa negatiivisesti katselukokemukseen. Ilman sitä lisäystä sisältö on jopa yllättävänkin koukuttava ja kiehtova kritiikki kapitalistisen maailman ja uhkapelaamisen suuntaan. Oppilaat osallistuvat mitä mielipuolisempiin haasteisiin pelkän imagon nostatuksen ja suurehkon tienestin perässä.

Pelit vaihtelevat rajusti tavanomaisista korttipeleistä jopa hengenvaarallisiin viritelmiin. Tilanteiden kärjistyessä panokset ylittävät toki odotuksia elämienkin ollessa pelissä, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että ne aiheuttaisivat kylmiä väreitä katsojalle. Ne ovat kuitenkin viihdyttävää seurattavaa, koska sarjan luonne on varsin hullunkurinen ja sairaalloinen omalla häiriintyneellä tavallaan. Visuaalisesti sarja on omaperäinen monella tapaa ja se hyppää silmille varsin ekspressiivisistä yksityiskohdista.

Jälki vaihtelee pitkin kautta, mutta pääosin materiaali on miellyttävää seurattavaa. Värimaailmalla leikitään paljon ja se antaa hyvin taianomaisen kuvan uhkapelaamisen ''glamouristisesta'' luonteesta. Sävellykset - etenkin moniulotteisen ja hektisen alkutekstikohtauksen aikana - muistuttavat Cowboy Bebop -animesarjaa idealtaan, vaikka sisällöt eivät voisi kauemmaksi toisistaan laskeutua. Kakeguruin ensimmäinen tuotantokausi pohjautuu loistavaan konseptiin, joka adaptoidaan vaihtelevalla osumatarkkuudella. Osittain huikeaa seurattavaa ja joskus taas todella vaivaannuttavaa.

Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 14.11.2024
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com