Ohjaus: Kelly Marcel
Pääosissa: Tom Hardy, Chiwetel Ejiofor,
Juno Temple, Rhys Ifans, Stephen Graham, Peggy Lu,
Clark Backo, Alanna Ubach, Andy Serkis
Genre: Toiminta, Scifi
Kesto: 1 tunti 50 minuuttia
Vuonna 2018 Sony Pictures -tuotantoyhtiö vetäisi ehkä erikoisimman korttinsa pöytään mitä tulee supersankarielokuviin - nimittäin yksinoikeutetusti Venom-antisankariin keskittyvän elokuvan. Tätä ihmeteltiin laajalti kannattajien keskuudessa, sillä hahmon syntytarina ei periaatteessa toimi ilman Hämähäkkimiestä. Siitä huolimatta pelonsekavin odotuksin uteliaat katsojat ryntäsivät elokuvateatteriin saamaan kysymyksilleen vastauksia. Vaikka elokuvasta voikin olla montaa mieltä, onnistui se tienaamaan varsin mojovan summan lippuluukuilla, mikä merkitsi vain yhtä asiaa - lypsämisen alkamista.
Koronaviruspandemian jälkimainingeissa Venom: Let There Be Carnage -jatko-osa teki jo tuloaan ja ensimmäisen osan tapaan se tienasi todella hyvin ympäri maailmaa, mikä meinasi vääjäämättömästi sitä, että trilogialle oli tulossa vähintään sen päättävä osa. Venom: The Last Dance on vuonna 2024 ensi-iltansa saanut toimintaelokuva, jonka ohjauksesta vastaa brittiläinen Kelly Marcel. Odotukset sitä kohtaan olivat käytännössä olemattomat edellisen sukelluksen jälkeen. Onnistuiko kolmas osa päättämään lähes surkuhupaisan trilogian edes asiansa ajavasti vai kantoivatko aivottomat sekoilut loppuun asti?
Seuraamme elokuvassa Tom Hardyn esittämää Eddie Brockia, joka symbioottikumppaninsa Venomin kanssa piilottelevat parhaillaan viranomaisilta rajan toisella puolella, Meksikossa. Kaksikolla menee ehkä vähän liiankin lujaa, sillä miestä epäillään virkamiehen murhasta ja symbioottia etsitään valtion salaisiin tutkimustarpeisiin. Panokset muuttuvat kuitenkin hetkessä entistä rajuimmiksi intergalaktisen olennon, symbioottien isänä tunnetun Knullin yrittäessä päästä vapauteen vankilastaan symbioosissa olevan vaarasta tietämättömän parivaljakon avustuksella.
Sony's Spider-Man Universen viidentenä elokuvana toimiva Venom: The Last Dance on tapaus, joka heittää viimeisetkin toivon rippeet olkansa yli tehdäkseen rahaa lippuluukuilla kannattajien kustannuksella. Vaikka Venom-elokuvatrilogialla onkin ollut muutamia yksittäisiä lupaavia piirteitä tarjolla, jättävät tekijät ne tietoisesti roikkumaan vailla mitään varsinaista järkevää syytä keskittyäkseen niihin ''parempiin'' elementteihin. Lähdemateriaalia on seurattu ainoastaan pintapuolisesti ja ajatuksen tasolla, mikä on turhauttavaa huomata pidemmän päälle, sillä keskittyminen tuntuu herpaantuvan yhä enemmän ja enemmän kaidoille teille osa osalta.
Se täytyy kyllä todeta, että ensimmäisestä elokuvasta lähtien on ollut poikkeuksellisen selvää, että laatu ja sen tarjoaminen on suoraan sanottuna toissijaista tekijöille. Vaikka ensimmäinen osa onkin kaikessa keskinkertaisuudessaan osittain jokseenkin viihdyttävää katsottavaa, onnistuu ensimmäinen jatko-osa lopulta vetämään konseptin aivan naurettaville teille. Trilogian päättävä osa päättää jatkaa samalla radalla vailla sen suurempaa yrittämistä tai halua tarjota katsojan ajankäytölle minkäänlaista arvoa, mikä on kieltämättä ärsyttävääkin kokea näin vastaanottavana osapuolena.
Tarinallisesti elokuvalla ei ole mitään konkreettista kerrottavanaan, puhumattakaan elokuvasarjan risteävistä teemoista, joita voisi ajatuksella pohdiskella. Ei, en oleta tietenkään, että sarjakuvahahmoon perustuva elokuva välttämättä tarjoaisi sen suurempaa opetusta hahmojen koettavaksi tai sukelluksia inhimillisyyden ytimeen, mutta edes jonkin sortin tarkoitus elokuvalla täytyy olla, jotta siihen voisi rehellisesti edes jollain tasolla katsojana investoitua. Avauskohtaus antaa ymmärtää, että kyseessä voisi tarinassa olla jopa ihan mielenkiintoinen dilemma Eddien ja Venomin ratkaistavaksi - asetelma mukaan lukien.
Valitettavasti tämä ''lupaus'' hiipuu nopeasti unholaan elokuvan edetessä, sillä antagonistina toimiva Andy Serkisin esittämä Knull ei koskaan pääse edes parrasvaloihin puhumattakaan paikaltaan liikkumisesta. Eddien, Venomin ja muiden ihmishahmojen ongelmaksi koituvat enemmänkin symbioottien luojan epämuodostuneet hirviökätyrit - xenofagit, joiden tehtävänä on löytää symbioottien ja ihmisten välille muovautunut ''avain'', joka vapauttaisi Knullin kahleistaan. Aina kun Eddie ja Venom yhdistyvät, tämä avain ilmestyy xenofagien tähtäimeen, minkä vuoksi kaksikon on pidettävä matalaa profiilia. Tarinalliset ratkaisut tuntuvat huononevan pitkin kestoa, sillä ideat tuntuvat loppuvan kuin seinään jo heti kättelyssä.
Seuraamme, kuinka pääkaksikko ajautuu jatkuvasti ongelmiin mitä naurettavimmista syistä, mikä antaa tarinalle niin sanotun ''tarkoituksen'' edetä. Vaikka logiikkaa onkin turha odottaa tämänkaltaiselta elokuvalta, ei tavallinen maalaisjärki tekisi sille ollenkaan pahitteeksi. Toki, sarjakuvissakin Venom osaa olla aika hölmö ja ylilyövä maneereiltaan, mutta tässä vaiheessa se mitta tulee täyteen todella nopeasti toinen toistaan typerämpien heittojen seurauksena. Kiusallisia hetkiä myös kiristetään trilogian päättävässä osassa. Asiaa ei helpota myöskään se, että elokuva pitää itseään ajoittain liian vakavana ja ajoittain miltei parodiana. Tämä ääripääkomedian ja -draaman symbioosi ei vain sovi yhteen sitten ollenkaan.
En tiedä johtuuko tämä elokuvan haluttomuus ja ponnettomuus vain siitä, että studio on päättänyt säästää rahaa pitääkseen budjettinsa kurissa, mutta hurjista käytetyistä summista riippumatta elokuva tuntuu näyttävän aiempia osia köykäisemmältä. Toki, visuaaliset efektit ja niiden tekeminen maksaa vuosi vuodelta yhä enemmän ja enemmän, minkä vuoksi ymmärrän jossain määrin tämän toimettomuuden, mutta se ei selitä sitä tarinallisen puolen vajavaisuutta alkuunkaan. Jos jotain positiivista täytyy nostaa tarjottimelle, niin on ihan hauska veto nähdä, kuinka Venom siirtyy eläimestä toiseen tietyssä toimintakohtauksessa samalla muuttaen ne ulkomuodoltaan.
Venom: The Last Dance on nimikkohahmon kiusallinen ja tuskallinen viimeinen tanssi valkokankailla, jonka olisi voinut mielellään välttää. Elokuva on tarinallisesti täysin mitäänsanomaton, tunnelmallisesti turhauttavan monotoninen ja audiovisuaalisesti todella ailahteleva sekasikiö, jonka haluaisi mahdollisimman nopeasti vain unohtaa. Vaikka elokuvasarjalla onkin ollut yksittäisiä viihdyttäviä hetkiä menneisyydessä, on aika antaa valtikka takaisin Marvelille hahmon osalta. Jo viiden elokuvan verran olemme katsojina ja kannattajina miettineet samaa asiaa. Miksi ja kenelle näitä Sony's Spider-Man Universe -elokuvia oikein tehdään? Lisää on tietenkin luvassa, mutta ei onneksi tämän hahmon kustannuksella.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 5.11.2024
Lähteet: kansikuva www.impawards.com, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti