Luoja: Jack Thorne, Stephen Graham
Pääosissa: Stephen Graham, Owen Cooper,
Ashley Walters, Erin Doherty, Faye Marsay, Christine Tremarco,
Mark Stanley, Kaine Davis, Jo Hartley, Amélie Pease
Genre: Rikos, Draama, Mysteeri
Jaksoja: 4
Netflix-striimauspalvelu on siitä mielenkiintoinen kummajainen, että halutessaan se pystyy tuottamaan tai hankkimaan mitä upeimpia materiaaleja ja ideoita käyttöönsä tuodakseen niiden pohjalta päteviä alkuperäisnimikkeitä näytölle. Usein miten se laatu kuitenkin ailahtelee poikkeuksellisen rajusti pitkin vuotta, eikä voittavia arpoja tunnu osuvan kohdalle paljoakaan, minkä vuoksi käteen jää pääosin vain yhden käden sormilla laskettava määrä tuotantoja, jotka ovat oikeasti jääneet elämään takaraivoon.
Adolescence on vuonna 2025 striimauspalvelussa julkaisunsa saanut rikosdraaman lajityypin alle putoava minisarja, jonka luomisesta vastaavat brittiläiset Jack Thorne, sekä Stephen Graham. Graham sai idean oikean elämän väkivaltarikoksista, joiden lukemat olivat viime vuosien aikana nousseet pilviin Iso-Britanniassa. Thorne päätti liittyä mukaan kuullessaan ideasta ja he päättivät yhteistuumin luoda sarjan, joka käsittelisi nuorten poikien aiheuttamaa tyttöihin kohdistuvien väkivaltatekojen motivaatiota.
Osuin itse kohdalle muutamaa viikkoa ennen varsinaista julkaisua selatessani uusia tulevia nimikkeitä kalenterista. Laitoin minisarjan katselulistalleni vailla sen suurempaa penkomista tai asiaan perehtymistä ja siellä se sitten odottikin kiltisti katselua. En ehtinyt lukea tai kuulla mitään sarjasta katsoessani sitä läpi, mikä auttoi oman näkemyksen ja analyysin punomista huomattavasti. Näin jälkikäteen tietenkin on mainittava, että Adolescence nousi kuin nousikin hetkessä yhdeksi Netflixin katsotuimmaksi sarjaksi, mikä kertoo jo jotain sen vaikutuksesta.
Kun kolmetoistavuotiasta Jamie Reynoldsia syytetään luokkatoverinsa murhasta, hiljainen esikaupunkialue vajoaa palavan epäilyksen ja pelon myrskyn keskelle. Tutkimusten edetessä näkökulmat kietoutuvat Jamien perheen, hänen terapeuttinsa ja etsivien välillä, jotka yrittävät parhaansa mukaan selvittää syytteiden perusteita. Käsitykset tapahtumista eroavat näkökulmien myötä, minkä vuoksi totuuden etsiminen ajaa kaikki enemmän tai vähemmän emotionaalisen ryöpytyksen runtelemaksi.
Rehellisesti sanottuna, olen aina ollut brittiläisen television ystävä. Aina kun olen päättänyt katsastaa saarivaltion tuotoksia hetken mielenjohteesta tai suosittelun kautta, on vaikutus ollut poikkeuksellisen hyvä. Ei sillä, etteikö joukosta löytyisi heikompiakin esityksiä, mutta olen pääosin osunut yleensä kultasuoneen tai sen läheisyyteen. Adolescence on minisarja, joka putoaa kuin putoaakin siihen kultasuonen kastiin ja monesta pätevästä syystä.
Ei ainoastaan, että se käsittelee todella ajankohtaista teemaa, mutta se puhuttelee katsojia hälyttävän trendin kautta, joka tuntuu oikeassakin elämässä rantautuneen Eurooppaan moninaisten poliittisten syiden myötä - joihin emme kuitenkaan sen enempää sukelleta tällä kertaa. Seuraamme minisarjassa Owen Cooperin esittämää Jamietä, joka viedään säilöön kuulusteltavaksi syytettynä luokkatoverinsa taposta. Jo avauskohtaus tarttuu katsojaa kurkusta kiinni aiheuttaen tälle ikään kuin paniikkikohtauksen omaisia piirteitä.
Tarina ei myöskään missään vaiheessa tunnu irrottavan tukevaa otettaan, koska materiaali kuvataan pitkin kestoaan yhdellä otolla - tai pikemminkin se on editoitu sillä tavalla yhteen saumattomalla kädenjäljellä välittääkseen illuusion näytön toiselle puolelle. Tämä ratkaisu on todella riskialtis siinä mielessä, että siitä voi tulla perimmiltään vähän väkinäinen vastaanotettava. Käsiteltävät teemat voisivat nimittäin jäädä niin sanotusti sen varjoihin ajan saatossa.
Onneksi ratkaisu ei vie kaikkea huomiota, vaan antaa käsiteltävälle materiaalille realistista painoarvoa tilanteen edetessä. Se kuvaa erinomaisesti tilanteen aiheuttamia tunteita ja vaikutuksia, jotka ulottuvat lähipiiristä tuntemattomiin ja niin edelleen. Minisarja kommentoi vahvasti sukupolvien välistä hälvenevää yhteyttä ja sen aiheuttamia ongelmia yhteiskunnassa. Ei ainoastaan, että tietoisuus lasten asioista ja tekemisistä porautuvat eturintamalle, mutta sen merkitystä alleviivataan kärkkäästi pitkin tarinaa.
Teknisestä näkökulmasta katsottuna Adolescence on erinomainen kaikin puolin. Vaikka visuaalinen esillepano ja työskentely ottaakin ohjat vaikuttavuutensa puolesta, tuntuvat artistiset ratkaisut olevan poikkeuksellisen hyvin suunniteltuja ja toteutettuja kaiken kaikkiaan käytännössäkin. Näyttelijäkaarti suoriutuu uurastuksistaan erinomaisesti ympäri pöydän, eikä materiaalin uskottavuutta voi juurikaan kritisoida. Isoimpana yllätyksenä itselleni tuli se, että syytettyä esittävä Owen Cooper tekee ensimmäisen roolityön sarjassa ja aloitti urakkansa sillä vaikuttavimmalla kohtauksella.
Adolescence on erinomainen minisarja, jonka sanoma on todella kompleksi, mutta ajankohtainen kaiken kaikkiaan. Ei ainoastaan, että se avaa silmät erilaisille näkökulmille tapauksista, mutta se myös alleviivaa hälyttävän trendin yleistymistä, jota todistamme tälläkin hetkellä maailmassa. Vaikka tapauksen ratkaisu onkin itsestään selvä tietystä kohdasta eteenpäin, nojaa painoarvo enemmänkin asioiden alkuvaiheisiin ja niiden eskaloitumiseen. Olkaa läsnä ja saatavilla lapsenne elämässä, sillä monet näistä tapauksista ovat estettävissä.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 26.3.2025
Lähteet: kansikuva www.themoviedb.org, sarjan tiedot www.imdb.com, traileri www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti