Ohjaus: David R. Ellis
Pääosissa: A. J. Cook, Michael Landes, Ali Larter,
David Paetkau, James Kirk, Lynda Boyd, Keegan Connor Tracy,
Jonathan Cherry, T. C. Carson, Justina Machado, Tony Todd
Genre: Kauhu, Jännitys
Kesto: 1 tunti 30 minuuttia
Final Destination -elokuvasarja on yksi niistä tapauksista, jotka omassa nuoruudessani toimivat poikkeuksellisen kovana sanana. Silloin ei vielä kokemusta paljoakaan ollut, eikä myöskään tietämystä elokuvamaailmasta, joten maailmankuva elävistä kuvista oli ihan erilainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vaikka nostalgia onkin vahva huume, olen uusintakatsastusten yhteydessä huomannut kyseisen elokuvasarjan köykäisyyden.
Final Destination - viimeinen määränpää 2 on vuonna 2003 ensi-iltansa saanut yliluonnollinen kauhuelokuva, jonka ohjauksesta vastaa yhdysvaltalainen David R. Ellis. Mies on minulle henkilökohtaisesti käytännössä täysin tuntematon tapaus, vaikka parista herran tuotoksesta olenkin aiemmin kuullut. Oli täten sen pohjalta vaikea odottaa jatko-osalta juuri mitään. Lähdin kuitenkin mielelläni katsomaan elokuvaa vahva viihdearvo mielessäni.
Suunnatessaan valtatielle opiskelija Kimberly Corman saa yllättävän ennenäyn valtavasta auto-onnettomuudesta, joka maksaisi lukuisia ihmishenkiä. Hän päättää pysäyttää liikenteen liittymään ja kauhuissaan todistaa onnettomuuden tapahtuvan silmiensä edessä. Kimberly yhdistää tapahtuman yksityiskohdat lentokoneturmaan, joka tapahtui vuosi takaperin samana päivänä. Onnettomuudesta selviytyneet lyöttäytyvät yhteen yrittääkseen estää kuoleman alkuperäisen suunnitelman.
Kuten edellisen osan yhteydessä mainitsinkin, Final Destination -elokuvat eivät välttämättä toimi laadun takeena, vaikka ne monella tapaa viihdyttäviä ovatkin. Kyseiset nimikkeet pitävät sisällään kiehtovan konseptin, jota lähdetään sitten eskaloimaan mitä mielipuolisimpien käänteiden kautta. Jatko-osa aloittaa urakkansa edeltäjänsä tapaan hyppäämällä suoraan kättelyssä asiaan alustamalla asetelman. Kaavamaiseksi muuttuva avaus toimii kuitenkin todella mukaansatempaavana koukkuna.
Eroten edellisestä osasta, jatko-osan hahmokaarti koostuu toisilleen tuntemattomista tahoista, mikä tuo omanlaisen haasteen elokuvan käsikirjoittajille. Ei ainoastaan, että ohjaaja David R. Ellisin on myytävä konsepti mahdollisuuksien mukaan uskottavasti katsojille, mutta käsikirjoittajien on istutettava nämä kyseiset hahmot mahdollisimman luontevasti käsiteltävään ympäristöön tarinan jouhevuuden ja vaikutuksen korostamiseksi. Hahmoilta ei tosin voi kovinkaan suuria harppauksia odottaa.
Kuten odotettua käsiteltävät tahot ovat pääosin mukana vain verilöylyn mahdollistamiseksi. Vaikka saammekin pieniä viitteitä persoonallisuuksista, ei heistä sateentekijöitä saa kuitenkaan tehtyä tekemälläkään. Tämän vuoksi katsojana on hankala investoitua elokuvaan pintaa syvemmälle. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jatko-osa olisi viihdyttävä parhaimmillaan - päinvastoin. Paikoitellen se onnistuu toden teolla tempaisemaan mukaansa ylilyövillä maneereillaan ja olemuksellaan.
Epätodennäköisen suuren riskin omaavat harmittomilta ennakkoon vaikuttavat tilanteet toimivat näiden elokuvien ehdottomana suolana. Nämä tilanteet, ovat juuri niitä hetkiä, jolloin katsoja on itsekin varmasti oikeassa elämässään kysynyt kysymyksen ''mitä jos''. Ne eivät tietenkään kaikista uskottavampia käänteitä ole perimmiltään, mutta esiteltynä tällä tavalla pistävät ihon kananlihalle pelkästä ajatuksestakin.
Traumat ovat varmasti jääneet roikkumaan perään elokuvan myötä, koska en ainakaan itse henkilökohtaisesti tunne oloani turvalliseksi ajaessani esimerkiksi hakkuuauton takana tätäkään nykyä. Eli omalla tavallaan viesti on mennyt väkevästi perille. Konseptin mysteeripuoli on myös tärkeässä osassa, sillä ilman sitä alkuperäinen idea tuntuu jo liiankin tuttavalliselta vastaanotettavalta. Tällä tarkoitan tietenkin sitä, että tekijöiden on löydettävä uusia tapoja pitääkseen konseptin niin sanotusti tuoreena.
Ennenäkyjä lyödään tällä kertaa selkeämmin eturintamaan. Elokuva ei pidättele itseään alustavan ennenäyn varassa, vaan yrittää tehdä niillä enemmän ja lisää. A. J. Cookin esittämä Kimberly näkee nimittäin näitä mysteerisiä ennenäkyjä pitkin elokuvaa, jotka nostavat paljon kysymyksiä tarjottimelle. Ikään kuin Kuolema olisi päättänyt tällä kertaa ajaa asiansa maaliin asti varmistamalla, että tilanteet kääntyvät hahmojen paniikin ja ylireagoimisen myötä toivottuun lopputulokseen.
Yhteydet edelliseen elokuvaan avartavat maailmaa luonnollisesti entisestään. Pääsemme piirtämään tapahtumasarjan aikajanaa mielessämme ja suoraan pöytään katettuna hahmojen analysoinnin kautta. Final Destination - viimeinen määränpää 2 on perimmiltään ihan arvostettava yritys kehittää konseptia omilla alkuperäisillä arvoillaan. Valitettavasti pinnallisuus tekee katsastuksesta hieman teennäisen vastaanotettavan. Vaikka tapaturmakohtaukset herättävätkin jonkin verran innostusta ja alkukantaista pelkoa, tuntuu muu materiaali hieman kalpenevan niiden edessä.
Kirjoittaja: Ilja Malakeev, 13.3.2025
Lähteet: kansikuva www.themoviedb.org, elokuvan tiedot www.imdb.com, www.youtube.com
Kommentit
Lähetä kommentti